Päälle ja pois päältä. Uusi suprajohtava kytkin toimii samalla periaatteella kuin tavallinen sähkökatkaisija. Kuva: Adobe Stock.

Ensimmäinen absoluuttinen suprajohtava kytkin magneettisessa laitteessa

Kansainvälinen tutkimusryhmä on kehittänyt magneettisissa laitteissa toimivan suprajohtavan kytkimen.

Kytkin on avaintekijä energiatehokkaamman tieto- ja viestintäteknologian luomisessa.

Nature Communications -lehden julkaisemaan tutkimukseen osallistui Suomesta Jyväskylän yliopisto.

Suprajohteet ovat aineita, joiden sähkövastus ja energiahäviöt katoavat kokonaan hyvin alhaisessa lämpötilassa.

Suprajohdekytkin on puolestaan mekanismi, jolla materiaalin suprajohdeominaisuus voidaan kytkeä päälle ja pois päältä samalla tavoin kuin sähkökatkaisijalla.

Kohti haihtumattomia suprajohtavia RAM-muistilaitteita

Uudessa kytkimessä on valittu ferromagneettiseksi eristeeksi on EuS, ja suprajohteena toimii niobium.

Kytkimen avaintekijä on ylimääräinen kultakerros EuS:n ja Nb:n välissä. Tämä tehostaa suprajohteeseen syntyvää magneettista vaihtokenttää ja mahdollistaa suprajohtavuuden absoluuttisen päälle/pois-kytkennän.

Suprajohtavuus voidaan ensimmäisessä de Gennesin suprajohtavassa kytkimessä kääntää täydellisesti päälle ja pois. Kuva: Jyväskylän yliopisto.

 

”Tämä saavutus voi avata tien haihtumattomien suprajohtavien RAM-muistilaitteiden kehittämiselle”, sanoo tutkijatohtori Alberto Hijano Jyväskylän yliopistosta.

”Kytkin myös säästää energiaa ja vähentäisi tietokoneiden energian kulutusta, koska magneettinen kytkin poistaisi jatkuvan lämpökuormituksen.”

Nobelistin kytkin näytti suuntaa

Ranskalainen nobelisti Pierre-Gilles de Gennes ehdotti jo vuonna 1966 mekanismia suprajohtavuuden kytkemiseksi päälle ja pois päältä magneettisessa laitteessa.

Siinä suprajohtava materiaali asetetaan kahden ferromagneettisen eristeen väliin, jolloin magneettisen vaihtokentän nettovoimakkuutta voidaan säätää eristekerrosten magnetoitumien keskinäistä suuntaa muuttamalla.

Tällöin suprajohteen kriittinen lämpötila laskee, kun magnetoitumat ovat samansuuntaiset. Jos ferromagneettisten kerrosten magnetoitumat ovat vastakkaissuuntaiset, kerrosten vaikutus suprajohtavuuteen kumoutuu.

”Vaikka nämä rakenteet ovat osoittaneet suprajohtavan kriittisen lämpötilan herkkyyden magnetoitumien keskinäiselle suunnalle, ovat muutokset kriittisessä lämpötilassa olleet ennustettua pienempiä”, Hijano kertoo.

Tuoreen tutkimuksen tekivät yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa Cambridgen yliopisto ja Baskimaan yliopisto.


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia