Aalto-yliopiston johtama kansainvälinen tutkijajoukko on luonut uuden kaukokartoitusmenetelmän, jolla soiden ennallistamistoimien onnistumista voidaan seurata aiempaa helpommin ja tarkemmin.
Poikkeuksellisen laajaan satelliittiaineistoon perustuva menetelmä on kaikkien vapaasti käytettävissä, sillä tutkijoiden työn tulokset ja avoin lähdekoodi on julkaistu Remote Sensing of Environment -tiedelehdessä.
Vaikeakulkuisten soiden tutkiminen maastossa on työlästä ja hidasta. Lisäksi tietoa pitää kerätä useita vuosia.
Kaukokartoituksen ansiosta tiedot saadaan helpommin.
”Kaukokartoitusta tekevillä satelliiteilla voidaan havainnoida hyvin laajoja suoalueita koko maapallolta”, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Miina Rautiainen Aalto-yliopistosta.
Satelliitit kiertävät maapalloa yleensä pitkään ja kuvaavat samoja alueita jopa viikoittain.
Tutkimuksessa pilotoitiin Optram-kaukokartoitusmenetelmää (Optical Trapezoid Model) ensimmäistä kertaa laajasti suoympäristöissä. Aiemmin menetelmää on sovellettu viljeltyyn kivennäismaahan, joka sitoo vettä aivan eri tavoin kuin suon turve.
Sopii pohjoisen lisäksi trooppisille alueille
Tutkijat hyödynsivät Euroopan avaruusjärjestön Esan Sentinel 2 -satelliitin Suomesta, Ruotsista, Virosta, Yhdysvalloista ja Kanadasta ottamia kuvia, joista he muodostivat monivuotisia aikasarjoja.
Kuvista määritettiin kasvllisuuden kosteuspitoisuuden avulla soiden pohjaveden pinnan taso.
”Laskettuja tasoja verrattiin maastomittauksiin, joita on tehty kolmen vuoden ajan kaikilla 53 suoalueella. Mukana oli sekä luonnontilaisia, ojitettuja että ennallistettuja suoalueita”, kertoo Aalto-yliopiston tutkija Iuliia Burdun.
Suomesta tutkimuksessa oli mukana Metsähallitus, joka on jo ennallistanut 40 000 suohehtaaria.
Yhdysvaltalaistutkijat ovat jo kokeilleet menetelmää trooppisten soiden tutkimiseen Indonesiassa, Malesiassa ja Amazonilla.
”Tulokset ovat lupaavia ja uskomme, että kehittämämme kaukokartoitusmenetelmä mahdollistaa soiden tilan seurannan pohjoisen pallonpuoliskon lisäksi myös trooppisilla alueilla”, Burdun sanoo.
Suot muodostavat kolmanneksen maailman hiilivarastosta
Maapallon soihin on varastoitunut lähes kolmannes maaperään sitoutuneesta hiilestä. Kun soita ojitetaan eli kuivataan, niiden hiilivarasto vapautuu ilmakehään.
Euroopan suoalasta lähes puolet on ojitettu metsä- ja maatalouden käyttöön. EU-komission kesällä 2022 antaman asetusesityksen mukaan vähintään 20 prosenttia unionialueen maa- ja merialueista tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä.
Soita ennallistetaan tukkimalla niiden ojituksia, jotta vedenpinnan taso turvekerroksen sisällä alkaisi palautua ja koko suo palautuisi luonnontilaista muistuttavaan tilaan.
Ennallistamisen jälkeen soiden vedenpinnan tasoa täytyy seurata, jotta toimien onnistuminen voidaan varmistaa.
(Kuva Katja Rönkkö/Aalto-yliopisto) Tutkija Iuliia Burdun kenttätyössä keräämässä tietoa suolta.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.