Kun haluaa nähdä kosmoksen kohteet mahdollisimman tarkasti, on matkustettava Atacaman autiomaahan.
Valtava aavikko sijaitsee tuhatkunta kilometriä Chilen pääkaupungista Santiagosta pohjoiseen.
Alueella ei sada käytännössä koskaan. Lähes kolmen kilometrin korkeuteen merenpinnasta kurottuva Paranal-vuori tunnetaan maailman kuivimpana paikkana.
Taivas vuoren yllä on kirkas, sillä pölyä nostattavat tiet ovat kaukana, eikä kaupunkien valosaaste pääse häiritsemään yön pimeyttä.
Ei siis ihme, että Euroopan eteläisen observatorion ESO:n kaikki kolme havaintoasemaa on rakennettu juuri Atacamaan.
”Olosuhteet tähtien havainnointiin ovat täällä poikkeuksellisen hyvät”, vahvistaa professori Massimo Tarenghi, Chilen edustaja ESO:ssa.
Chile on lahjoittanut maa-alueen eurooppalaisobservatoriolle ja myöntänyt sille verovapauden. Vastavuoroisesti chileläistutkijat pääsevät hyödyntämään observatorion tiloja ja laitteita.
ESO tarjoaa jäsenmaidensa tähtitieteilijöiden käyttöön maailman kehittyneimmät kaukoputket, joten tulosta syntyy enemmän kuin missään muussa observatoriossa.
Juttu Atacamassa tehtävästä tutkimuksesta ilmestyi Kemia-lehdessä 8/2012. Lue koko juttu täältä.
(Kuva ESO/C. Malin) ESO:n Alma-laitteisto (Atacama Large Millimeter Array) koostuu kymmenistä radioteleskoopeista. Observatorion yläpuolella kaartuu oma galaksimme Linnunrata.
