Suomalaisten Kemistien Seura on myöntänyt kiertotalousinnovaatiopalkintonsa Fazerin ksylitolitehtaalle, joka palauttaa Suomeen kotimaisesta raaka-aineesta syntyvän ksylitolin tuotannon.
Ksylitoli on suomalainen keksintö, johon mielikuvissa yhdistyvät vahvasti ajatukset kauniista koivumetsistämme. Näin oli myös elintarvikeyhtiö Fazerin strategiajohtajan Anna Nicolin ajatuksissa.
“Itseeni iskostui jo lapsena, että ksylitoli tulee suomalaisesta koivusta”, Nicol muistelee.
Sittemmin hänelle selvisi, että ksylitolia ei ole enää pitkään aikaan tehty kotimaisesta raaka-aineesta.
Mielenkiinnosta hän ryhtyi kuitenkin tutkimaan, mistä kaikesta ksylitolia voitaisiin tuottaa. Artikkeleita lukiessa kävi ilmi, että yksi mahdollinen mutta toistaiseksi korkkaamaton ksyloosin lähde olisivat kauran kuoret.
Fazerilla niitä riittäisi yrityksen oman kauramyllyn sivuvirtana, Nicol oivalsi.
Sopiva paikka ksylitolin tuotantoon olisi Lahti. Siellä yhtiöllä on myllyn lisäksi jo ennestään hapankorpputehdas ja leipomo, jossa syntyy niin ruisleipiä kuin pullapitkojakin.
Sivuvirta kokonaan hyödyksi
Sen jälkeen alkoi tapahtua.
Nicolista tuli uuden tehdashankkeen vetäjä, ja Fazerin tutkimusosasto ryhtyi yhdessä suomalaisen startup-yrityksen kanssa analysoimaan kuorien sisältöä ja ominaisuuksia.
Seuraavaksi rakennettiin uusi tuotantoprosessi, ja pian oli valmiina pilottierä kestävästi valmistettua ksylitolia.
“Pilotoinnissa todettiin, että kauran kuoret toimivat siinä missä muutkin raaka-aineet”, Nicol kertoo.
Kauran kuori on hänen mukaansa kaikin puolin hyvä ksylitolin lähde. Yhtiön kannalta parasta on kuitenkin logistiikan tehokkuus.
”Saamme raaka-aineen vaivattomasti naapuritontilta putkea pitkin suoraan uuteen tehtaaseemme.”
Uniikki tehdas käynnistyy Lahdessa tulevana kesänä.
Suomalaisyhtiön uusi aluevaltaus rakentuu paitsi innovatiiviseen teknologiaan myös kiertotalousajatteluun.
“Meidän ksylitolituotantomme erottuu muista ekologisuudessaan, sillä raaka-aineena käytetään sivuvirtaa, jota ei muilla tavoin hyödynnetä elintarvikevalmistuksessa. Lisäksi kuljetuskustannukset ovat lähes olemattomat.”
Fazerista tulee samalla maailman ensimmäinen yritys, joka jalostaa kauran kuoria. Muualla kuori menee polttoon tai rehuksi.
Myös uuden tehtaan oma pääsivuvirta, käsitelty kaurankuorimassa, otetaan hyötykäyttöön.
”Naapuriin nousee uusi biolaitos, josta saadaan höyry- ja kaukolämpö koko tontille.”
Laajat käyttömahdollisuudet
Kehittämänsä tuotantoprosessin yksityiskohdat Fazer pitää omana tietonaan. Lopputuote on joka tapauksessa joko taloussokerin oloista kiteistä ksylitolia, jauhettua ksylitolia tai pastillilaatuista ksylitolia.
Ksylitolia kauran kuorista. Sitä alkaa syntyä Lahdessa kesällä 2021. Kuva: Fazer.
Ksylitolia käytetään eniten purukumin ja purupastillien valmistuksessa, mutta ”kaurasokerilla” on laajempiakin hyödyntämismahdollisuuksia.
“Ksylitoli toimii hyvin makeutusaineena esimerkiksi jäätelössä ja erilaisissa makeisissa”, Nicol kertoo.
Yhtiö on jo tehnyt menestyksekkään pilottikokeilun, jossa mintunmakuinen Fazerin Sininen -maitosuklaalevy makeutettiin ksylitolilla.
Elintarvikkeiden lisäksi ksylitolia käytetään myös kosteuttajana monissa kosmetiikkatuotteissa, joissa sille riittää kysyntää.
”Osa Lahdessa syntyvästä ksylitolista menee omaan käyttöömme, mutta suurin osa lähtee vientimarkkinoille.”
Kiertotalous ollut aina tärkeä asia
Sivuvirtoja hyödyntäessään Fazer ei ole asialla ensi kertaa. Esimerkiksi Pätkis- ja Da Capo -patukat on alusta asti tehty muiden suklaatuotteiden valmistuksen ylijäämämassasta.
“Kiertotalousajattelu ei siis ole meille uutta. Yhtiössä ajateltiin jo sata vuotta sitten, että tavaraa ei pidä laittaa hukkaan.”
Fazer on myös sitoutunut vastuulliseen ruuantuotantoon. Uusi ksylitolitehdas muodostaa yhden osan isosta kokonaisuudesta.
“Meidän tavoitteenamme on vähentää ruokahävikkiä 50 prosenttia. Tavoitteeseen pääsemisessä ksylitolitehdas on oma, tärkeä askeleensa.”
The Thing -palkinto on chileläisen graafisen muotoilijan Joel Menesesin ja Aalto-yliopiston Design Factoryn käsialaa. Kuva: Sanna Mikkola
Anna Nicol arvostaa suuresti Suomalaisten Kemistien Seuran palkintoa.
“On hienoa saada tunnustus työstä, jota teemme vastuullisuuden ja kiertotalouden hyväksi”, hän hymyilee.
“Erityisen hieno yllätys oli, että palkinto tuli juuri kemisteiltä. Se muistuttaa, että alamme ei ole ainoastaan ruokateknologia vaan myös kemia.”
Palkinto on Suomalaisten Kemistien Seuran tunnustus yritykselle tai yhteisölle innovatiivisesta kiertotalouden kemiaan liittyvästä liiketoimintaideasta. Tunnustus luovutettiin Fazerille ChemBio Finland 2021 -virtuaalitapahtumassa 28. huhtikuuta.
Hilkka Vähänen
(Pääkuva Teija Armanto) Ksylitolitehdashankkeen vetäjä Anna Nicol arvostaa suuresti SKS:n kiertotalousinnovaatiopalkintoa. ”Kiertotalousajattelu on Fazerille tärkeä asia.”
