Uraauurtava FinnGen-hanke on saanut uudelle tutkimukselleen reilun 50 miljoonan euron rahoituksen. Kaikkiaan hankkeeseen on tähän mennessä satsattu yli 150 miljoonaa euroa.

Vuonna 2017 käynnistynyt jättihanke on jo tuottanut genomitietoa puolesta miljoonasta suomalaisesta ja selvittänyt tuhansien sairauksien geenitaustaa.

Nyt tutkijoiden kunnianhimoinen tavoite on saada selville, kuinka perimä vaikuttaa tautiennusteeseen.

”Tämän merkittävän uuden investoinnin turvin voimme siirtyä tietovarannon rakentamisesta ja sairausgeenien tunnistamisesta kaikkein mielenkiintoisimpaan vaiheeseen, tautimekanismien ja sairauksien etenemisen ymmärtämiseen”, sanoo hankkeen tieteellinen johtaja, professori Aarno Palotie.

Palotie työskentelee Helsingin yliopistossa Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM), joka koordinoi hanketta.

Tutkimuksessa pyritään tunnistamaan yksilölliset geneettiset ominaisuudet, jotka heijastuvat sekä sairauden puhkeamiseen ja vakavuuteen että sen etenemiseen ja hoitovasteeseen

Tällaiset biologiset prosessit tunnetaan toistaiseksi hyvin huonosti, mikä on yksi syy siihen, että geenitiedon soveltaminen diagnostiikkaan ja lääkekehitykseen on hankalaa.

Kohti yksilöllisiä hoitoja ja terveydenhuoltoa

Tutkimuksessa analysoidaan muuan muassa näytteitä, jotka on otettu samalta ihmiseltä ennen hänen sairautensa puhkeamista ja sen jälkeen.

Lisäksi tutkijat selvittävät sairauksiin liittyvien, suomalaiselle väestölle ominaisten geenimuotojen biologisia seurauksia. Tämä tapahtuu profiloimalla biopankkinäytteitä ihmisiltä, joiden geenitausta tunnetaan.

Uudet molekyylitason mittaustiedot ja kliiniset laboratoriotulokset yhdistetään lopuksi nykyiseen tietovarantoon.

Aarno Palotien mukaan tähtäimessä ovat työkalut sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä uusien hoitojen ja viime vaiheessa yksilöllisen terveydenhuollon kehittämiseen.

FinnGen on yksi maailman johtavista geenitutkimushankkeista.

Tutkimuskonsortiossa on mukana 15 suomalaista akateemista tahoa, muun muassa biopankit ja niiden taustaorganisaatioina toimivat yliopistot, THL ja Veripalvelu, sekä 13 suurta kansainvälistä lääkeyritystä.

Tutkimusta rahoittavat Business Finland ja yrityspartnerit.

(Kuva Mostphotos) Perinnöllisten riskitekijöiden tunnistaminen on Suomessa helpompaa kuin muualla. Maantieteellisen sijaintimme ja kielellisen eristyneisyytemme vuoksi väestöllä on paljon geenimuotoja, jotka ovat maailmalla hyvin harvinaisia.

Aiheesta aiemmin:

FinnGen-hankkeen uusia tuloksia avattiin tiedeyhteisölle

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.