Kauneusalalla on raportoitu viime vuosina runsaasti akrylaateille herkistymistä. Allergian aiheuttajia ovat akryyli- ja geelikynsimateriaalit sekä ripsiliimat.
Allergioita esiintyy sekä kauneudenhoitoalalla työskentelevillä että palvelujen käyttäjillä.
”Tosin kauneudenhuollon yrittäjät eivät useinkaan päädy hoitoon ja tutkimuksiin. Pienyrittäjät vaihtavat ammattia, kun eivät pysty enää käyttämään akrylaatteja sisältäviä aineita”, toteaa vanhempi asiantuntija Katri Suuronen Työterveyslaitoksesta.
Kauneudenhoitoaineille altistumisista ei siis tule Työterveyslaitoksen tutkijoiden tietoon kuin pieni osa.
Sen sijaan teollisuuden kokoonpanotyöntekijöiden akrylaatti-ihottumia tiedetään esiintyvän runsaasti. Kokoonpanotyössä oireilua aiheuttavat pääosin anaerobiset liimat.
Tehdashalleissa liimoista haihtuvat yhdisteet laimenevat eivätkä näin aiheuta yhtä paljon ongelmia kuin ihokosketus liimoihin.
”Työntekijät saavat nimenomaan iho-oireita suorasta kosketuksesta akrylaattituotteisiin. Käyttömäärät ovat tilaan suhteutettuna usein pieniä, minkä takia hengitysteiden altistumista ei todennäköisesti esiinny kokoonpanotyössä niin paljon”, Suuronen arvelee.
Tietoa tarvitaan lisää
Tietoa altistumiseen vaikuttavista tekijöistä tarvitaan lisää, jotta allergioita voidaan välttää. Siksi Työterveyslaitos on aloittanut tutkimuksen akrylaattien aiheuttamista ihottumista ja hengitystiesairauksista.
Työterveyslaitos selvittää, miten akrylaattiyhdisteet leviävät työpaikan pinnoille, iholle ja ilmaan.
Mittauksia tehdään kauneudenhoitoalan ja kokoonpanoteollisuuden työpaikoissa Etelä-Suomessa. Tiedon avulla kehitetään terveyttä edistäviä työtapoja ja altistumisen torjuntaa.
”Haittoja voidaan ehkäistä. Tästä hyvä esimerkki on hammashoitohenkilöstöstä muutaman vuoden takaa”, Suuronen kertoo.
Hammashoidossa käytetyt akrylaattiyhdisteet aiheuttivat vielä 2000-luvun alussa monille työntekijöille allergisia ammattitauteja.
Oireilu ja ammattitaudit vähenivät, kun ala kehitti työtapoja, joissa vältetään suoraa ihokosketusta.
Akrylaattien aiheuttamien ihottumien ja hengitystiesairauksien ehkäisy kauneudenhoitoalalla ja kokoonpanoteollisuudessa -tutkimus toteutetaan 2019–2022. Siihen osallistuu viisi kokoonpanoyritystä ja viisi kauneudenhoitoyritystä Etelä-Suomesta.
Yhteistyöverkostoon kuuluvat Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (AVI), Teollisuusliitto ry, Teknologiateollisuus ry, Suomen Ammattikosmetiikan Tukkukauppiaat (Sat ry) ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Hanketta rahoittavat Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto.
Kirsi Väisänen
Kirjoittaja on TTT-lehden päätoimittaja.
Kuva: Shutterstock
Akrylaatti-, epoksi-, uretaani- ja lujitemuovikemikaalien käsittely voi olla terveysriski myös esimerkiksi lattia-asennuksissa. Lue Kirsi Väisäsen juttu Muoviyhdisteistä ihottumaa ja hengitystiesairauksia kokonaisuudessaan TTT-lehden sivuilta.
