Alkoholin aiheuttamia vakavia terveyshaittoja on selvästi useammin niillä, jotka kantavat perimässään suurta riskiä runsaaseen juomiseen.
Näin kertoo laaja tutkimus, jonka toteuttivat Helsingin yliopisto ja THL.
Geneettisen alttiuden ja terveysriskien konkretisoitumisen yhteys osoitettiin suomalaistutkimuksessa ensimmäisen kerran.
Tutkimuksessa hyödynnettiin liki sataatuhatta biopankkinäytettä ja kansallisia terveysrekistereitä.
Vahva geneettinen alttius kaksinkertaistaa haitat
Tutkijat jakoivat osallistujat perinnöllisen riskin perusteella viiteen samankokoiseen ryhmään. Sitten he tarkastelivat terveyshaittojen esiintyvyyttä joka ryhmässä.
Korkeimman geneettisen riskin ryhmässä oli vakavia haittoja kaksi kertaa enemmän kuin alimman riskin ryhmässä. Ennenaikaisen kuoleman riski oli kolmanneksen suurempi.
Tutkimusaineistosta lähes 4 800 henkeä oli saanut alkoholinkäytöstä pahoja ongelmia.
Niitä olivat esimerkiksi sairaalahoitoon tai kuolemaan johtanut alkoholimyrkytys, maksakirroosi ja haimatulehdus.
Geenit antavat raamit, mutta ihminen valitsee itse
Geenit eivät kuitenkaan määrää kenenkään alkoholikäyttäytymistä, tutkijat korostavat.
Vaikka perinnöllinen juomisriski olisi iso, ihminen voi silti käyttää alkoholia vain vähän tai ei lainkaan.
Toisaalta moni juo paljon, vaikka hänellä ei ole geneettistä alttiutta runsaaseen alkoholinkäyttöön.
Perinnöllisestä riskitiedosta on kuitenkin hyötyä tautien ennaltaehkäisyssä.
”Tällaisen tiedon hyödyntämistä terveydenhuollossa tutkitaan parhaillaan laajasti”, sanoo tutkimuksesta vastannut professori Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta.
(Kuva) Tieto geneettisistä riskeistä voi auttaa terveydenhuollon ammattilaisia, jotka pyrkivät ennaltaehkäisemään alkoholisairauksia.
Tartu huipputarjoukseen!
- Tilaa kampanjahintaan Kemia-lehti, Tunne & Mieli, Uusiouutiset tai Työ Terveys Turvallisuus.
- Saat kaupan päälle toisen lehtemme digilehtenä vuosikerran ajaksi.
- Mainitse lisätiedoissa tunnus ”ETU2020”.
- Tee tilauksesi 14. huhtikuuta mennessä!
