Hain hampaat ovat evoluution mestarinäyte, josta ovat kiinnostuneet niin genetiikan tutkijat kuin modernien materiaalien kehittäjät.
Hampaistaan hai tunnetaan. Lahjahevosta ei pidä katsoa suuhun eikä koiraa karvoihin, mutta valtamerten saalistajan ampaistessa merenpintaan näkyviin tulee vain sen ammollaan oleva kita lukuisine hammasriveineen.
Niitä kelpaa ihailla, sillä hailla on luomakunnan terveimmät hampaat.
Hain hammaslääkärinä toimii luonto, minkä ansiosta peto säilyy koko pitkän elämänsä ajan ravintoketjun huipulla.
Rustokalojen luokkaan ja leveäsuisten alaluokkaan kuuluva hai on uiskennellut Maan merissä jo vaikuttavat 400 miljoonaa vuotta.
Hain suussa kiiltelee parhaimmillaan yli 300 terävää hammasta useaan riviin järjestäytyneinä. Ne eivät kuitenkaan ole kiinnittyneet leukaluuhun, kuten meillä muilla selkärankaisilla.
Niinpä leveäsuinen kala voi myös helposti menettää hampaansa, jotka lisäksi ovat alttiita kulumiselle.
Luonto on kuitenkin järjestänyt niin, että hain hampaat uusiutuvat jatkuvasti ja nopeaa vauhtia.
Uusi hammas saattaa ilmaantua menetetyn tilalle jo muutamassa päivässä.
On laskettu, että yhdellä hailla voi olla elämänsä aikana kaikkiaan jopa 30 000–35 000 hammasta.
Juttu hain hampaista julkaistiin numerossa 5/2017. Lue koko juttu täältä.
