Kansainvälinen tutkijaryhmä on tunnistanut härkäpavusta geenin, joka tuottaa papuun joidenkin ihmisten terveydelle haitallisia yhdisteitä.
Härkäpavun visiini ja konvisiini ovat vaarallisia malaria-alueilla asuville, tiettyä geenimutaatiota kantaville ihmisille. Yhdisteet voivat saada heidän punasolunsa repeämään, mikä johtaa vaikeaan anemiaan.
Tähän riskiryhmään kuuluu noin viisi prosenttia maapallon väestöstä.
Nature Plants -tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa tutkijat osoittavat, että VC1-geenillä on ratkaiseva rooli haitallisten yhdisteiden rakentumisessa.
”Antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset ilmeisesti olivat tietoisia härkäpapujen aika ajoin aiheuttamasta vakavasta sairaudesta”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Alan Schulman tiedotteessa.
”Riskin taustat onnistuttiin kuitenkin selvittämään vasta nyt.”
Schulman toimi yhtenä tutkimushankkeen johtajista. Hän johtaa myös Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistä laboratoriota.
Kohti haitattomia lajikkeita
Ryhmä löysi VC1-geenistä myös mutaation, joka vähentää haitallisten yhdisteiden syntymistä.
Lisäksi tutkijat havaitsivat, että kaikki härkäpapulajikkeet, joiden visiini- ja konvisiinipitoisuus on matala, polveutuvat samasta geenipankkilähteestä. Lähteen VC1-geenissä on kaksi ylimääräistä nukleotidia.
Tämä geenin toimintaa häiritsevä muunnos on ainoa tunnettu matalan visiini- ja konvisiinipitoisuuden perimään liittyvä lähde.
Tutkimustulos auttaa ymmärtämään visiinin ja konvisiinin biosynteesiä, ja sen ansiosta on mahdollista jalostaa härkäpapulajikkeita, jotka eivät sisällä haittayhdisteitä lainkaan. Tutkijaryhmä tähtääkin jo tulevaisuuteen.
”Härkäpapu on vanha viljelykasvi, joka herättää toiveita uudesta kaikille sopivasta, kestävästä ja proteiinipitoisesta ravinnonlähteestä”, sanoo dosentti Fred Stoddard Helsingin yliopistosta.
Myös Stoddard kuului kansainvälisen tutkimushankkeen johtajiin.
Tuottoisimpia palkokasveja
Maailmanlaajuisesti härkäpapu on toiseksi tuottoisin kaikista palkokasveista, joihin kuuluvat muun muassa herne, pensaspapu, kikherne ja soijapapu.
Härkäpapu myös pärjää viileässä ilmastossa soijapapua paremmin.
Lisäksi härkäpavun siemenissä on kaikista tärkkelyspitoisista palkokasveista eniten proteiinia.
Härkäpapu on siksi proteiinilähde, jonka avulla pyritään toteuttamaan maailmanlaajuista siirtymää kasvipohjaiseen ruokavalioon. Siirtymä on hiilipäästöjen vähentämisen kannalta välttämätön.
(Kuva Fred Stoddard) Kukkiva härkäpapu on ilo myös silmälle.
Aiheesta aiemmin:
Kasviproteiinit: Suomi haastaa soijan kauralla ja härkäpavulla
Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa
