Happamiin sulfaattimaihin törmättiin myös Turun kauppatorin peruskorjauksessa. Kuva: Peter Österholm.

Happamat sulfaattimaat hyötykäyttöön – tutkijat testaavat maamassojen neutralointia teollisuuden sivuvirroilla

Tutkimuksen tavoitteena on edistää happamien sulfaattimaiden ympäristölle hellävaraista ja rakentamisen kannalta turvallista hyötykäyttöä.

”Happamat sulfaattimaat päätyvät haastavien ominaisuuksiensa vuoksi usein läjitettäviksi maankaatopaikoille”, taustoittaa FiksuHasu-hankkeen projektipäällikkö Mirkka Visuri Suomen ympäristökeskuksesta.

Samaan aikaan maanrakennuksessa joudutaan korvaamaan poistettuja massoja muualta tuodulla maa-aineksella.

Läjityksessäkin on otettava huomioon happamien sulfaattimaiden ympäristövaikutukset.

FiksuHasu-hanke pyrkii luomaan ongelmiin kestävän ratkaisun.

Tuhka ja kuona hillitsemään hiilidioksidikuormaa

Sulfaattimaamassoja voidaan hyödyntää neutraloimalla tai stabiloimalla ne, minkä jälkeen niitä voidaan käyttää esimerkiksi rakennuspohjana, erilaisissa täytöissä tai maisemoinneissa.

Stabilointi ja neutralointi estävät happamuuden muodostumisen maaperässä ja suitsivat happamia valumavesiä. Lisäksi ne vähentävät rakenteiden korroosiota.

Neutraloinnissa ja stabiloinnissa nykyään käytettävät materiaalit ovat kuitenkin yleensä sementti- ja kalkkipohjaisia.

FiksuHasu-hankkeessa testataan tarkoitukseen teollisuuden sivuvirtoja, kuten tuhkaa ja kuonaa, jotka eivät lisää rakentamisen hiilidioksidikuormaa.

Litorinameren perintönä ympäristöhaitta

Suomessa happamet sulfaattimaat sijoittuvat rannikkoalueille, jotka ovat entistä merenpohjaa.

Muinaisen Litorinameren hapettomaan pohjaan kerrostui aikoinaan pieneliöstön toiminnan tuloksena runsaasti sulfidimuotoista rikkiä.

Maankäyttö sulfaattimailla aiheuttaa monenlaisia ympäristöhaittoja, joista merkittävimpiä ovat erittäin happamat ja metallipitoiset valumavedet.

Hankalat geotekniset ja kemialliset ominaisuudet

Lisäksi sulfaattimaiden geotekniset ominaisuudet ovat maa- ja pohjarakentamisen kannalta huonoja, mikä ilmenee lujuus- ja kantavuusongelmina.

Sulfaattimaiden maaperän kemiallinen koostumus ja mikrobitoiminta puolestaan altistavat betoni- ja teräsrakenteet korroosiolle eli syöpymiselle.

Ilmastonmuutos lisää riskejä, sillä kuivat kaudet edistävät maaperän happamoitumista ja happamuuden huuhtoutumista.

Monen toimijan yhteinen tutkimushanke

FiksuHasu (Happamien sulfaattimaiden hyödyntäminen) -hankkeen toteuttavat Suomen ympäristökeskus Syke, Åbo Akademi, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Yrkeshögskolan Novia.

Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Fingrid Oy, Väylävirasto ja Kiertokaari Oy.

Lue myös:

Happamien sulfaattimaiden tunnistaminen käy nyt nopeasti


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia