Harjoitus tekee mestarin myös kimalaisten jalkapallokentällä

Kimalainen oppii nopeasti, minkävärinen pallo sen pitää tutkijan mieliksi laukoa maaliin, jotta suorituksesta saa palkinnon eli siemauksen sokerivettä.

Oulun yliopiston dosentin Olli Loukolan kouluttamat hyönteiset pantiin ensin valitsemaan kahdesta vaihtoehdosta, joista pelialustan ja maalin kanssa samanvärinen pallo oli palkitsemisen kannalta oikea.

Kun tutkijat sitten vaihtoivat peliareenan ja maalin värin uuteen ja lisäsivät pallojen määrän kolmeen, kimalaiset eivät hämääntyneet.

Vaikka kenttä oli nyt toisenvärinen ja pallojakin aiempaa enemmän, ne oivalsivat, että oikea valinta oli edelleen samanvärinen peliväline kuin alusta ja maali.

Pörriäiset siis osasivat tehdä aiemmin oppimansa perusteella yleistyksen pelin säännöistä.

Paljon on kiinni väristä

Yhden värin osalta tilanne oli kuitenkin erilainen.

Yleistäminen oli kimalaisille helppoa, jos ne oppivat ensi vaiheessa viemään keltaisen pallon keltaiseen maaliin ja sinisen pallon siniseen maaliin. Silloin ne osasivat värien lisääntyessä sinkauttaa myös punaisen pallon punaiseen maaliin.

Tilanne muuttui, kun pörriäiset harjoittelivat ensin pelaamaan keltaisella ja punaisella. Kun yleistyskokeessa mukaan tuli uusi väri, ne eivät tajunneet kiikuttaa sinistä palloa siniseen maaliin.

Syynä on tutkijoiden mukaan ihmisen ja hyönteisen erilainen värinäkö ja mieltymykset. Kimalaisten suosikkiväri on usein sininen. Keltaisen ne havaitsevat hyvin. Punainen näyttäytyy niille vaikeasti havaittavina tummina sävyinä.

Kimalaiset siis oppivat palloa pelatessaan monimutkaisia sääntöjä. Niiden suoriutumiseen vaikutti kuitenkin harjoitushistoria. Hyvän tuloksen toivat oikeanlaiset harjoitteet.

Harjoittelulla iso merkitys

Tutkijoiden mukaan tulokset korostavat sitä, kuinka paljon koeasetelman valinta voi vaikuttaa johtopäätöksiin koeyksilöiden kognitiivisista kyvyistä. Näkemys kimalaisten älystä voi vaihdella sen mukaan, millaista koeasetelmaa on käytetty.

Pörriäiset kuuluvat joka tapauksessa eläinmaailman älykköjen joukkoon.

”On yllättävää, kuinka monimutkaisia sääntöjä kimalaiset oppivat pallonpyöritystehtävässä. Ne eivät ainoastaan opi käyttämään palloa työkalunaan päästäkseen käsiksi palkintoon, vaan oppivat myös valitsemaan oikean työkalun kolmesta vaihtoehdosta”, Loukola sanoo.

Työkalujen käyttöä ja varsinkin kykyä valikoida niitä tilanteen mukaan pidetään eläinmaailmassa korkeamman älykkyyden ilmentäjänä.

Loukolan mukaan vielä hämmästyttävämpää on, kuinka paljon erot harjoituksissa vaikuttavat kimalaisten suoritukseen itse tehtävässä.

Tutkimus on julkaistu iScience-sarjassa. Tutkimuksen tekoon osallistuivat Oulun yliopiston lisäksi Luonnonvarakeskus ja Chesterin yliopisto.

Päivi Ikonen

(Kuva Olli Loukola) Jos pelikenttä ja maali ovat keltaisia, maaliin kuuluu kiikuttaa samanvärinen pallo. Asian oivalsi myös tämä kimalaismaailman Messi. Ihmisjalkapallon MM-kisat 2022 pelataan Quatarissa 20.11.–18.12. 

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia