Suomen taivaalla on jälleen päästy ihastelemaan harvinaisia helmiäispilviä, joita viimeksi nähtiin noin vuosi sitten.
Ilmiön on tuonut mukanaan napapyörre, joka on tänä talvena ollut vahva ja sitonut keskelleen hyvin kylmää ilmaa, kertovat Oulun yliopiston avaruusilmaston tutkijat.
Lisäksi stratosfäärissä eli keski-ilmakehässä on ollut riittävästi kosteutta, joka on peräisin merenalaisen Hunga Tongan tulivuoren purkauksesta vuonna 2022.
Aamu- tai iltahämärässä esiintyville helmiäispilville ovat tyypillisiä voimakkaat pastellinsävyiset värit. Helmiäiset loistavat 15–25 kilometrin korkeudessa.
Otsoniaukon seuralaisia
Stratosfäärissä on tällä hetkellä paljon vesihöyryä, josta helmiäispilvet muodostuvat, kun lämpötila putoaa noin –85 celsiusasteeseen.
”Kun napa- eli polaaripyörre on vahva, kuten tänä talvena, sen keskus on kylmä, ja paikallisesti tuo vaadittu lämpötila voi alittua”, kertoo tutkijatohtori Antti Salminen.
Polaaripyörteen pitää kuitenkin liikkua Suomen ylle, ja taivaan pitää olla selkeä, jotta helmiäispilvet näkyvät.
”Monen ilmiön on tapahduttava yhtä aikaa, ja siksi helmiäispilvet ovat harvinaisia”, muistuttaa apulaisprofessori Timo Asikainen.
Helmiäispilvien jääkiteiden pinnalla tapahtuvat kemialliset prosessit tuhoavat otsonimolekyylejä, joten helmiäiset ja otsoniaukko esiintyvät usein samanaikaisesti.
Aiheesta aiemmin:
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
