Perisuomalainen hapankorppu esiteltiin ensimmäisen kerran kansainväliselle yleisölle Helsingin olympialaisissa vuonna 1952.
Finn Crisp -nimellä markkinoidut korput ampaisivat kisavieraiden suosioon saman tien, ja ne ovat siitä saakka pitäneet asemansa suomalaisten vientielintarvikkeiden kärjessä.
Tätä nykyä ohuilla, rapeilla korpuilla herkuttelevat maailmalla etenkin trenditietoiset nuoret naiset.
Eri maissa hapankorppuja käytetään eri tavoin. Yhdysvalloissa niitä pidetään terveellisenä välipalana, ja esimerkiksi Ruotsissa korppu on suosittu tuote juustotarjottimella.
Kotkasta korppuja liki 30 maahan
Alkuperäiset korput leiponut Vaasan toimii nykyään osana Lantmännen Unibakea, joka on Euroopan johtavia leipomoyrityksiä, ja Finn Crisp -tuotemerkki kuuluu Lantmännen Cerealialle.
Hapankorppu sulaa yhä myös suomalaisten suussa, mutta suurin osa Lantmännen Cerealian Kotkan-tehtaan paistamista korpuista menee maailmalle.
Kotkan tehdas on maailman suurin hapankorppujen valmistaja, joka vie vuosittain noin 20 miljoonaa korppupakkausta 28 maahan.
Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsin ja Yhdysvaltojen lisäksi Saksa, Ukraina, Kanada ja Britannia. Kaukaisimmat hapankorpun ystävät löytyvät Australiasta.
Hapanjuuri pidetään lukkojen takana
”Vientimarkkinoilla hapankorppu on trendikäs elintarvike, jota ostetaan sen herkullisen maun ja terveellisyyden vuoksi”, kuvailee Lantmännen Cerealian toimitusjohtaja Mikko Savinko.
Maun salaisuus on hapanjuuri, jota säilytetään Kotkan tehtaalla lukkojen takana. Juurta ruokitaan kolme kertaa viikossa, jotta se säilyy aktiivisena ja elossa.
”Perimätieto kertoo, että tehtaan perustamisesta eli vuodesta 1969 lähtien käytössä ollut hapanjuuri olisi kuljetettu aikoinaan Koskenkorva-pullossa Turussa sijainneesta vanhasta tehtaasta Kotkaan.”
Suosion odotetaan yhä kasvavan
Lantmännen Cerealia uskoo hapankorpun vahvaan kasvupotentiaaliin erityisesti Euroopassa.
Yhtiö ennustaa kuluvalle vuodelle yli 20 prosentin lisäystä korppuvientiin.
Savingon mukaan myös muut Lantmännenin Ilmasto & Luonto -ohjelman mukaisesta rukiista valmistetut tuotteet kiinnostavat.
Ohjelmassa pienennetään rukiin viljelyn ilmastovaikutuksia ja sidotaan hiiltä maaperään. Yhdessä viljelijöiden kanssa toteutettavan ohjelman arvioidaan kutistavan viljelyn kasvihuonekaasupäästöjä noin 15 prosenttia.
Lue myös:
Olympiakesä 1952 oli Suomen näytön paikka
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
