Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittävät, kuinka hiili saataisiin kiertämään täydellisesti kalanviljelyn ja kasvien vesiviljelyn yhdistävässä kasvatusmenetelmässä.
Niin kutsutussa akvaponisessa vesiviljelyssä kasvit hyödyntävät kalojen veteen tuottamat ravinteet, jolloin ravinteita ei pääse ympäristöön.
”Olemme aiemmin tutkineet typen kiertoa kalojen ja kasvien yhteisessä kasvatuksessa. Nyt selvitämme ensimmäistä kertaa myös hiilen kiertoa”, kertoo tutkija Harri Kokko yliopiston verkkosivuilla.
Kokko on tutkinut jo vuosia kasvien vertikaalikasvatusta kaupunkiympäristössä.
Täysin suljettu hiilen kierto kalojen ja kasvien yhteiskasvatuksessa on hänen mukaansa mahdollista saavuttaa, jos olosuhteet vain saadaan optimoitua.
Kasvit poistavat tehokkaasti fosforia
Tutkijat tekevät akvaponisia viljelykokeita yliopistoon rakennetussa vesiviljelyn tutkimusympäristössä.
Kokeissa kaloille syötetään ravintoa, joka sisältää hiili-isotooppileiman. Näin on mahdollista seurata hiilen kiertoa järjestelmässä. Uudella jatkuvatoimisella järjestelmällä dataa saadaan kuusi kertaa minuutissa.
Tietokantaan kerätään tietoa muun muassa nitraattien ja ammoniakin määrästä ja suhteesta sekä veden lämpötilasta ja happamuudesta.
Tutkimuksen kohteena on muun muassa se, voivatko jotkin kasvit hyödyntää veteen liuennutta epäorgaanista hiiltä juurillaan suoraan vedestä.
Jo nyt on nähtävissä, että kasvit poistavat vedestä hyvin tehokkaasti fosforia ja tuottavat paljon lehtibiomassaa. Seuraavaksi suunnitelmissa on monimutkaisempi järjestelmä, jossa kasvatusta voidaan hienosäätää nykyistä enemmän.
(Kuva Itä-Suomen yliopisto) Kasvien juuret ovat kasvipedissä vedessä omassa altaassaan. Tutkimuskasveina käytetään nokkosta ja basilikaa.
