Ilmatieteen laitos on kehittänyt uuden menetelmän kaupunkien ja voimaloiden hiilidioksidin ja typen oksidien päästöjen laskemiseen. Työhön osallistui myös sveitsiläinen Empa-instituutti.
Menetelmällä voidaan analysoida dataa, jota jatkossa tuottavat eurooppalaiset CO2M-satelliitit. Satelliitit keskittyvät nimenomaan ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen seurantaan.
Uusi menetelmä perustuu lähteisyyden eli divergenssin laskemiseen. Siinä hyödynnetään dataa pitkältä ajanjaksolta, esimerkiksi yhdeltä vuodelta.
Frontiers in Remote Sensing -lehden julkaiseman tutkimuksen mukaan menetelmä tarjoaa hyvän vaihtoehdon päästölaskentaan verrattuna esimerkiksi käänteiseen mallintamiseen ja menetelmiin, jotka laskevat päästöt yksittäisistä satelliittikuvista.
Tutkimuksessa menetelmää sovellettiin mallisimulaatioista saatuihin CO2M-satelliitin havaintoihin. Koska hiilidioksidihavaintojen tausta ja kohina ovat suuria, tutkimuksessa käytettiin myös erilaisia kohinansuodatusmenetelmiä.
Julkaisussaan tutkijat kuvaavat myös hiilidioksidipäästöjen laskemista typen oksidien päästöistä hyödyntämällä suoraan satelliittihavainnoista laskettua NOₓ:CO₂-suhdetta.
Ensimmäinen satelliitti radalleen vuonna 2025
CO2M-satelliittimissiota valmistelee Euroopan komission maanseurantaohjelma Copernicus.
Suunnitellussa missiossa hiilidioksidi- ja typpioksidipäästöjä monitoroi 250 kilometrin laajuisella kaistalla vähintään kaksi satelliittia, joiden erotuskyky on neljä neliökilometriä.
Ensimmäinen satelliitti on tarkoitus laukaista avaruuteen vuonna 2025.
Tuoretta tutkimusta rahoittivat EU:n H2020-ohjelman CoCO2-projekti, Euroopan avaruusjärjestön Esan Daces-projekti, Suomen Akatemian CitySpot, Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC sekä Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippuyksikkö.
(Kuva OHB) Ensimmäinen CO2M-satelliitti aloittaa työnsä avaruudessa vuonna 2025. Satelliitin kehittämiseen osallistuu myös Ilmatieteen laitos.
