Hoidettujen suomalaismetsien hiilivarastot hyvässä kasvussa

Boreaalisten metsien hiilivarasto on kasvanut Pohjoismaissa selvästi nopeammin kuin niissä pohjoisissa maissa, joiden metsiä hoidetaan ja hyödynnetään vähemmän.

Tämä käy ilmi kansainvälisen tutkijaryhmän raportista, jossa analysoidaan yhteensä kuuden pohjoisen havumetsävyöhykkeen maan YK:lle toimittamia tietoja vuosilta 1990–2017.

Suomesta tutkimukseen ja raportin laatimiseen osallistui Luonnonvarakeskus.

Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, joka vertailee metsien hiilivarannon kehitystä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sekä Kanadassa, Yhdysvaltain Alaskassa ja Venäjällä.

Taustalla Pohjoismaiden intensiivinen metsätalous

Suomi, Norja ja Ruotsi ovat suhteellisen intensiivisen metsätalouden maita. Kanadassa ja Venäjällä metsiä hyödynnetään vähemmän kuin Pohjoismaissa. Alaskassa metsää ei hyödynnetä lainkaan.

Metsätalouden intensiteetin mittana käytettiin sitä, kuinka monta prosenttia metsien kokonaishiilivarastosta korjataan vuosittain.

Ruotsissa ja Suomessa prosenttiluku on 1,5 ja Norjassa 0,9. Kanadan hoidetuissa metsissä luku on 0,3 prosenttia ja Venäjän metsissä vain 0,1 prosenttia.

Samaan aikaan metsien hiilivarastot Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa eli intensiivisen metsätalouden maissa kasvoivat. Vuosina 1990–2017 puiden hiilivaraston lisäys oli Pohjoismaissa keskimäärin 35 prosenttia.

Vertailun muissa maissa muutokset olivat huomattavasti pienempiä, vain muutaman prosentin suuntaan tai toiseen.

Metsäpalot aiheuttavat hiilihäviöitä

Hoitamattomien tai vain vähän hyödynnettyjen metsien hiilivarasto säilyy mutta ei kasva, koska metsäpalot aiheuttavat niissä suuria hiilihäviöitä.

Alaskassa, Kanadassa ja Venäjällä paloja on vuosittain keskimäärin 0,5–0,6 prosentilla metsäpinta-alasta.

Ruotsissa vastaava luku on noin 0,01 prosenttia ja Norjassa ja Suomessa vielä pienempi.

Toinen syy Pohjoismaiden hyvään hiilivarastotilanteeseen on se, että niiden hoidetut metsät ovat keskimäärin nuorempia kuin Venäjän, Kanadan ja Alaskan laajat hyödyntämättömät metsäalueet.

Maat raportoivat YK:n ilmastosopimukselle myös arvionsa maaperän hiilivarannon muutoksista.

Sen ansiosta tiedetään, että kivennäismailla metsien maaperän hiilivarasto kasvaa Pohjoismaissa kaksi kertaa nopeammin kuin vähemmän intensiivisen metsätalouden maissa.

Turvemaat ovat päästölähde

Tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta muistuttaa, että ojitetuilla turvemailla turpeen hajoaminen kuitenkin tuottaa hiilidioksidin ja typpioksiduulin päästöjä.

Suomessa metsistä noin kolmannes kasvaa turvemailla, ja niistä yli puolet on ojitettu. Meillä turvemaametsien maaperän päästöt ovat samaa suuruusluokkaa kuin kangasmetsien maaperän hiilinielu.

”Maaperän hiilivarasto pienenee avohakkuiden jälkeen sekä suo- että kivennäismaalla olevissa metsissä, mutta kivennäismailla varasto voi palautua ja lisääntyä puuston kehityksen myöhemmissä vaiheissa”, Mäkipää sanoo.

”Kuivatuilla turvemailla hiilen nettopäästö hajoavasta turpeesta voi jatkua koko kierron ajan.”

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia