Jos olet tavallinen nelikymppinen suomalainen, olet elämäsi aikana syönyt jo parikymmentä kiloa erilaisia hyönteisiä, ja syöt niitä vastedes entistä enemmän. Kehitystä avittaa Luonnonvarakeskus, joka tutkii hyönteisten kasvattamista uudessa laboratoriossaan.
Emma Kaustara ja Hilkka Vähänen
Ohut näkkileipä näyttää ensi silmäyksellä tavalliselta, no, näkkäriltä.
Tarkemmin katsoen leivän pinnalle ripotellut mustat siemenet eivät kuitenkaan ole siemeniä vaan tummien hyönteisten palasia.
Suomalaisen uutuusvälipalan raaka-aineena on käytetty kotisirkkoja, sekä murskattuina että kokonaisina. Ajatus hätkähdyttää hetken, mutta ennakkoluulot sikseen.
Rousk. Maistuu sirkkanäkkäriltä.
Tai itse asiassa ihan vain rapealta suolakeksiltä, joka ajaa hyvin asiansa pienenä hiukopalana.
Snacksien vieressä seisovat pullot sisältävät astetta eksoottisempaa palanpainiketta: sirkkasmoothieta.
Sekään ei maistu ötököiltä. Kielelle leviää raikas tuulahdus mangoa.
Muhkurainen suklaanappi sujahtaa suuhun jo sujuvasti. Puraisun jälkeen selviää, että maun perusteella sirkkasuklaata ei erota perinteisestä. Suklaa on juuri niin herkullista kuin suklaa yleensäkin.
Mutta miksi Luonnonvarakeskuksen Jokioisten tutkimusyksikön pöytään on katettu näin paljon sirkkatuotteita?
”Koska hyönteistalous tulee, vääjäämättä”, vastaa Luken tuore pääjohtaja, kemiantekniikan tohtori Johanna Buchert.
Buchert muistuttaa aikamme globaaleista haasteista. Ilmastonmuutos ja väestönkasvu vaativat uusia ratkaisuja ja resursseja.
”Hyönteiset ovat äärimmäisen ekotehokkaita ravinnon tuottajia”, pääjohtaja sanoo.
Hyönteiset sopivat ihmisen ravinnoksi mutta myös lemmikki- ja tuotantoeläinten rehun proteiinilähteeksi.
Tätä nykyä rehuun lisättävä proteiini on yleisimmin kalajauhoa tai soijaa.
Ihmisten määrä kasvaa, joten myös rehun tarve kasvaa. Kalastuksen lisääminen ei ole kestävä ratkaisu.
Soijapapuja viljellään lähinnä Etelä-Amerikassa, jossa viljely rasittaa sademetsiä. Suomeen rehuproteiinin lähteeksi tuotavasta soijasta ainakin osan voisivat korvata kotimaiset hyönteiset.
Juttu hyönteistaloudesta ja hyönteisten kasvatuksesta ruuaksi ja rehuksi julkaistiin numerossa 6/2018. Voit lukea koko jutun täältä.
(Kuva Griinsect Oy) Sirkkanäkkäri on rapea hiukopala.
Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa
