Krapulan parantava lääke on monen toivelistalla. Jos sellainen joskus saadaan aikaan, pitäisikö innovaatiosta pelkästään iloita?

Aarre arkistoista -juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Kemia-lehdessä 5/2019.

Emma Kaustara

”Jos on hauska lauantai, johon liittyy etanolia sisältäviä nautintoaineita, niin sunnuntai ei enää ole kauhean hauska.”

Näin kiteyttää tutkimuskohteensa Markus Metsälä Helsingin yliopiston kemian laitoksesta. Kyseessä on tietysti krapula, iloisten illanviettojen ikävä sivutuote.

Krapula on ilmiönä huomattavan yleinen. Siihen nähden se tunnetaan tutkijan mielestä hämmästyttävän huonosti.

Etanolin nauttiminen on Metsälän muotoilun mukaan ”monessa kulttuurissa tärkeässä osassa”. Ei siis ihme, että kansanperinteessä tavataan lukemattomia kohmeloon tarkoitettuja lääkkeitä.

Tepsivätkö kansan keinot tai modernimmat lääkekandidaatit, on toinen asia.

”Etenkään tieteellistä tietoa krapulalääkkeiden toimivuudesta ei juuri ole. Tutkimukset aiheesta ovat harvassa”, kertoo kevään [2019] ChemBio Finland -tapahtumassa aiheesta puhunut Metsälä.

Kun ihmisen aineenvaihdunta ryhtyy käsittelemään etanolia eli etyylialkoholia, etanolimolekyyli muuttuu ensin asetaldehydiksi, joka puolestaan muuttuu etikkahapoksi.

Sekä asetaldehydin että etikkahapon pitoisuuksia voidaan mitata ihmisen uloshengityksestä.

Metsälän ryhmällä on meneillään tutkimus, jossa hyödynnetään juuri hengitysmittauksia.

“Ihminen hönkii jatkuvasti ulos erilaisia aineita. Meitä kiinnostaa se, mitä kaikkea näiden ilmoille hengitettyjen molekyylien pitoisuuksien kautta voidaan oppia.”

Hengitysilmasta löytyy tuhansia yhdisteitä

Helsinkiläistutkijat paneutuvat paitsi krapulaan ja sen lääkitsemiseen myös mittausmenetelmään itseensä.

Uusimmat mittarit pystyvät jo paljoon. Kun ihminen puhaltelee laitteen suukappaleeseen, ilmasta kyetään määrittämään ja analysoimaan satoja, jopa tuhansia yhdisteitä hyvinkin pieninä pitoisuuksina.

Alkoholin nauttimisen jälkeen mittauksia voidaan tehdä tasaisin väliajoin, eikä tutkijoiden käyttämällä laitteella tarvita erillistä näytteenkäsittelyä.

“Mittaustulokset saadaan nykyisin reaaliaikaisesti. Tuloksia tulee yksi mittapiste per sekunti”, Metsälä kertoo.

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että asetaldehydi aiheuttaa verisuonten laajenemista ja ihon lämpötilan nousua mutta myös pahoinvointia ja päänsärkyä.

Juuri asetaldehydillä uskotaan olevan vahva yhteys krapulatuntemuksiin ja -oireisiin.

“Me haluamme mitata, mitä kehon asetaldehydipitoisuuksille tapahtuu alkoholin juomisen jälkeen, ja selvittää, voidaanko pitoisuuksiin vaikuttaa krapulalääkkeillä”, Metsälä tiivistää.

Ensin pitäisi kuitenkin saada selville krapulan molekulaarinen mekanismi eli se, mistä jysäri johtuu. Toiseksi olisi löydettävä aine, joka estäisi pohmelon.

Ennen kuin ollaan näin pitkällä mittaustekniikkaa pitää vielä hioa ja testata.

“Vasta toimivaksi testatulla metodologialla päästään käsiksi siihen, toimiiko mahdollinen krapulalääke vai ei.”

Perimä sanelee krapulan kovuuden

Jokaisen ihmisen yksilöllinen aineenvaihdunta vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti asetaldehydistä tulee etikkahappoa.

Asetaldehydi muuttuu etikkahapoksi tietyn entsyymin avulla. Entsyymistä on monta muotoa. Osa on tehokkaampia, osa toimii hitaammin.

Joidenkin ihmisten keho tuottaa tehokkaita entsyymejä vähemmän kuin muiden. Syynä ovat geenit.

Jos ihmisellä on alentuneen aktiivisuuden genotyyppi, hänen kehonsa hajottaa asetaldehydiä laiskemmin. Aineen pitoisuus elimistössä pääsee näin nousemaan korkeaksi, mikä tietää myös tavallista ankarampaa krapulaa.

“Näillä ihmisillä on niin sanotusti huono viinansietokyky.”

Alentuneen aktiivisuuden perimätyyppi on erityisen yleinen Itä-Aasiassa, jossa sitä esiintyy peräti puolella väestöstä.

Metsälän tiimissä sattuu työskentelemään tohtoriopiskelija, joka on kotoisin juuri Itä-Aasiasta.

”Emme tehneet geenitestiä, mutta hän kertoi, että sietää alkoholia hyvin huonosti ja on herkkä koville krapuloille. Hän siis todennäköisesti kuuluu alentuneen aktiivisuuden genotyyppiin”, Metsälä sanoo.

Näin nuoresta aasialaisnaisesta saatiin oivallinen koekaniini – tietenkin vapaaehtoinen – ryhmän alustavaan testiin kiinnostavalla lääkeainekandidaatilla.

”Ei kahta kärsimystä peräjälkeen”

Ryhmän tutkima lääke-ehdokas on nimeltään NAC eli N-asetyylikysteiini.

“Sillä olisi mekaaninen perusta toimivaksi krapulalääkkeeksi. Ainakin koeputkessa NAC reagoi asetaldehydin kanssa”, Metsälä kertoo.

Testatakseen asiaa käytännössä tutkimusryhmä joutui ”tieteen nimissä juottamaan jäsenilleen viinaa”.

Toisena koehenkilönä toimi keski-ikäinen tiimiläinen, suomalainen mies.

Molemmat nauttivat alkoholia ensin sinällään, ilman NAC-lisää. Toisella kertaa sekä aasialaisnaiselle että suomalaismiehelle annettiin juotavan ohessa myös NAC:ta.

Juomisen jälkeen mitattiin kummankin uloshengitysilmasta asetaldehydipitoisuudet.

”Tai tarkemmin ottaen me mittaamme etanolin isotyyppiä, koska itse asetaldehydi on mittalaitteelle liian voimakas aine.”

Kahden hengen minitesti päätyi mielenkiintoiseen lopputulemaan.

NAC ei näkynyt normaalia genotyyppiä edustavan miehen hengityksen asetaldehydipitoisuuksissa mitenkään.

Toisin oli aasialaisen testattavan osalta.

“Hänellä asetaldehydipitoisuus ilman NAC:ta oli viisinkertainen verrattuna tuloksiin NAC:n kanssa.”

Metsälä kiiruhtaa korostamaan, että tulokset ovat erittäin alustavia.

“Lisäksi on fakta, että naisilla kuukautiskierto vaikuttaa huomattavasti asetaldehydin tuottoon”, tutkija huomauttaa.

”Tämä saattoi osaltaan vaikuttaa tuloksiimme, sillä emme pystyneet tekemään naiskoehenkilömme testejä samalla viikolla. Hän ei suostunut kärsimään krapulaa kahdesti peräjälkeen.”

Hyvän vai pahan asialla?

Myöhemmissä tutkimuksissaan ryhmä saattaa löytää lisää todisteita NAC:n vaikuttavuudesta – tai sitten ei.

Kummassakaan tapauksessa löydös ei Markus Metsälän mukaan kerro koko totuutta krapulalääkkeistä.

”NAC on vain yksi mahdollinen lääkeaine-ehdokas. Muita on vaikka millä mitalla, ja jokainen niistä pitää arvioida erikseen”, tutkija tähdentää.

Tieteellisten kysymysten lisäksi krapulalääkkeiden tutkimukseen sisältyy myös periaatteellinen moraalinen aspekti.

Olisiko toimivan krapulalääkkeen keksiminen yksiselitteisesti hyvä asia?

”Vai voisiko sillä olla negatiivisia sivuvaikutuksia, kuten ihmisten alkoholinkäytön lisääntyminen, kun huomisen krapulasta ei tarvitsisi kantaa huolta?”, Metsälä pohtii.

“Kunnollista vastausta kysymykseen tuskin on. Asiaan on niin monta näkökulmaa.”

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.