Ihonäyte voi antaa viitteitä Parkinsonin taudista, raportoivat Turun yliopiston tutkijat.
Tutkijat analysoivat Parkinson-potilaiden käsivarresta otettuja näytteitä. Kävi ilmi, että uusien proteiinien syntyminen oli heidän ihosoluissaan vähäisempää kuin terveillä ihmisillä.
Proteiinisynteesin vähenemisen syyksi paljastui proteiinikinaasi LRRK2. Sen entsyymiaktiivisuus oli lisääntynyt Parkinsonia sairastavien soluissa.
Kun tutkijat käsittelivät potilasnäytteet LRRK2-estäjiillä, proteiinisynteesi normalisoitui.
”Tulos on mielenkiintoinen, koska jo ennestään tiedetään LRKK2:n liittyvän Parkinsonin tautiin, mutta tarkkaa mekanismia ei vielä tunneta”, sanoo tutkimusprojektin johtaja Eleanor Coffey tiedotteessa.
LRRK2-estäjistä yritetään jo kehittää Parkinson-lääkettä useilla tahoilla.
Hyönteismyrkky auttoi mekanismin selvittämisessä
Aikoinaan hyönteismyrkkynä käytetyn rotenonin tiedetään aiheuttavan ihmisissä Parkinsonin kaltaisia oireita.
Tutkijat päättivät siksi selvittää, kuinka rotenoni vaikuttaa jyrsijöiden hermosoluihin.
Rotenoni vähensi proteiinisynteesiä ja surkastutti dopaminergisten hermosolujen viejähaarakkeet. Samat solut kuolevat myös Parkinsonin taudissa.
LRRK2:n estäminen puolestaan suojasi hermosoluja rotenonin vaikutuksilta.
Lisäksi hermosolujen proteiinisynteesi oli lisääntynyt hiirillä, joiden LRRK2-geeni oli poistettu.
Tutkijat huomasivat myös, että tietyt proteiinisynteesin tarkastuspisteproteiinien säätäjät fosforyloituvat rotenonin vaikutuksesta.
Fosforylointi toimi signaalina, joka pysäyttää proteiinisynteesin. Myös Parkinson-potilaiden ihosoluissa oli havaittu fosforylointia.
”Osoitimme, että LRRK2:n estäminen esti fosforyloitumisen ja näin ollen myös proteiinisynteesin pysähtymisen”, Coffey sanoo.
Parkinsonin taudin uusi biomarkkeri?
Yksi tutkimuksen merkittävä tulos oli, ettei proteiinisynteesin vähenemistä havaittu monisysteemiatrofiapotilaiden näytteistä.
Vaikka taudeilla on eri alkuperät, monisysteemiatrofian oireet saattavat muistuttaa Parkinson-oireita. Oikean diagnoosin tekeminen voi siksi olla hankalaa.
Avuksi voisi ehkä tulla vähentynyt proteiinisynteesi. Siitä voisi tulla biomarkkeri, joka kertoisi kyseessä olevan nimenomaan Parkinsonin taudin, tutkijat esittävät.
Tutkijat huomasivat lisäksi, että proteiinisynteesin väheneminen kiihtyi potilaiden ikääntymisen myötä.
”Näin ollen proteiinisynteesin väheneminen saattaa toimia myös Parkinsonin taudin etenemisen mittarina”, sanoo Prasannakumar Deshpande, Faseb Journal -lehden julkaiseman tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja.
Aikainen diagnoosi edistäisi hoitoa
Ryhmä tutkii nyt satojen potilaiden näytteitä selvittääkseen, minkä proteiinien muutokset korreloivat parhaiten Parkinsonin taudin kanssa.
He selvittävät samalla, voitaisiinko näitä proteiineja käyttää taudin havaitsemiseen jo ennen motoristen oireiden alkamista.
”Jos tällainen joukko tautia ennustavia tekijöitä löytyy, menetelmää voisi käyttää potilasseulonnan työkaluna. Tämä taas nopeuttaisi parempien Parkinsonin taudin lääkkeiden kehittämistä”, Coffey sanoo.
MAINOS
Tilaa Kemia-lehti, saat lahjaksi käsidesin!
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 29 euroa
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa
- Saat lahjaksi innovatiivisen, kotimaisen Nolla-käsidesin. Lue lisää: Käsidesivaahto tehoaa myös koronavirukseen.
- Kampanja jatkuu 30.9.2020 asti.
Katso lisätiedot ja tartu tarjoukseen.
Tilaamalla lehden saat laatulukemista ja tuet samalla kotimaista työtä, tutkimusta ja journalismia.
