Ilmakehän jodilla voi olla aiemmin tuntematon vaikutus pilvien muodostumiseen ja ilmastoon

Jodiyhdisteet voivat vauhdittaa ilmakehän pienhiukkasten syntyä huomattavasti etenkin meri- ja napa-alueilla.

Jodioksohapot nopeuttavat uusien, pääosin rikkihaposta koostuvien aerosolihiukkasten muodostumista jopa 10 000-kertaiseksi, kertoo Helsingin yliopiston tutkimus.

Rikkihappoa tulee ilmakehään kasviplanktonin vapauttamista luonnollisista rikkiyhdisteistä, fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja terästeollisuuden rikkidioksidipäästöista.

Rikkihappoa ja ammoniakkia on pidetty tärkeimpinä pienhiukkasia tuottavina höyryinä. Arktisilla alueilla ja valtamerten rannikoilla hiukkasia muodostuu myös luonnollisista jodiyhdisteistä.

Helsinkiläisryhmä on aiemmissa laboratoriotutkimuksessaan selvittänyt, kuinka jodioksohapoista eli jodihaposta ja jodihapokkeesta syntyy pienhiukkasia.

Nyt paljastui, kuinka nämä jodipitoiset höyryt muodostavat hiukkasia yhdessä rikkihapon ja ammoniakin kanssa. Tuoreet tulokset on julkaistu Science-lehdessä.

Fokuksessa arktinen merialue

Ilmakehän pienhiukkaset eli aerosolihiukkaset vaikuttavat pilvipeitteeseen ja sitä kautta ilmastoon.

Hiukkaset toimivat pilvien tiivistymisytiminä ja säätelevät pilvien ominaisuuksia, kuten auringonvalon heijastumista takaisin avaruuteen.

Pilvet ovat myös peitto, joka estää maapallon lämpösäteilyä karkaamasta avaruuteen.

”Merkittävä uusi tutkimuslöytömme osoittaa, että ilmakehän pienhiukkasten kokonaisvaltaisessa ymmärryksessä on vielä paljon parannettavaa”, sanoo tutkimusta johtanut akateemikko, professori Markku Kulmala.

Meret peittävät suurimman osan maapallon pinta-alasta, ja siten merialueilla muodostuvilla pilvillä on suuri merkitys ilmaston säätelyssä, Kulmala muistuttaa.

Professori Mikko Sipilän mukaan nyt löytynyt uusi mekanismi on erityisen tehokas arktisella merialueella, jolla jodia on paljon.

”Arktis lämpenee huimaavaa vauhtia, neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin, ja siksi uuden arktista ilmastoa säätelevän mekanismin löytyminen on erittäin merkittävää”, Sipilä sanoo.

Jodiyhdisteiden vaikutus kasvussa

Ilmakehän jodipitoisuus on 70 viime vuoden aikana kolminkertaistunut.

Yhtenä syynä kasvaneille jodipitoisuuksille on esitetty arktisen merijään ohenemista ja lisääntynyttä alailmakehän otsonipitoisuutta.

Ihmistoiminnan rikkipäästöt pienenevät tulevaisuudessa, mikä kasvattanee jodin suhteellista merkitystä hiukkasmuodostuksessa.

”Löytämämme mekanismi on siksikin tärkeä, että ilmakehän koostumus on näiden yhdisteiden osalta muuttumassa”, sanoo päätutkijana hankkeessa toiminut tutkijatohtori Xu-Cheng He.

”Tutkimuksemme auttaa ymmärtämään, miten rajussa muutoksessa oleva ilmakehän jodipitoisuus ja toisaalta laskevat rikkipäästöt vaikuttavat hiukkasmuodostuksen kautta pilvipeitteen ominaisuuksiin ja sitä kautta lopulta ilmastoon.”

(Kuva Mostphotos) Tutkijoiden löytämä uusi hiukkasmuodostusmekanismi toimii erityisesti arktisella merialueella, jolla esiintyy runsaasti jodia.

Lue myös:

Jodihöyryjen molekyylitason hiukkasmuodostus vihdoin selvillä – suomalaiset mallinsivat

Jodihöyry voi kiihdyttää ilmaston lämpenemistä


Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Tilaa heti tai viimeistään 28.2.2024, niin osallistut myös kylpylävuorokauden arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia