Ihmisille ja eläimille haitallisten alkueläinten, bakteerien ja virusten esiintyminen on yhteydessä lämpötilaan tai sademäärään, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta.

Helsingin ja Turun yliopistojen tekemä kokoomatutkimus keräsi yhteen tiedot 75 patogeenin eli taudinaiheuttajan yleisyydestä lähes 400 lintulajilla ja 40 lepakkolajilla Euroopassa.

Tietojen yhdistäminen ilmastotekijöihin paljasti, että monien taudinaiheuttajien esiintyminen on yhteydessä lämpötilaan tai sademäärään.

”Yleisesti patogeenisten bakteerien esiintyminen oli todennäköisempää lämpimän ja kuivan ilmaston alueilla”, kertoo hanketta vetänyt tutkija Yanjie Xu Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä museosta Luomuksesta.

”Sen sijaan patogeeniset virukset suosivat kosteita ilmastoja.”

Lisääntyvät sateet sopivat lintuinfluenssavirukselle

Patogeenien ja ilmastotekijöiden välistä yhteyttä oli mahdollista selvittää 17:llä eniten tutkitulla patogeenilla. Havaitut yhteydet vaihtelivat.

”Lämpötila oli positiivisesti yhteydessä lintuinfluenssaviruksen, malaria-alkueläimen sekä klamydiaa, salmonellaa, Q-kuumetta ja pilkkutautia aiheuttavien bakteerien esiintymiseen linnuilla ja lepakoilla”, selvittää yliopistolehtori Arto Pulliainen Turun yliopistosta.

Sademäärällä oli sekä positiivisia että negatiivisia yhteyksiä patogeeneihin.

Lisääntyvät sademäärät kasvattivat Usutu-, Sindbis- ja lintuinfluenssavirusten, samoin salmonellabakteerien esiintymisen todennäköisyyttä.

Usutu- ja Sindbis-virukset ovat hyttyslevitteisiä. Sadanta voi tutkijoiden mukaan lisätä hyttysten suosimia kosteikkoja.

”Vastaavasti lintuinfluenssa ja salmonella esiintyvät etenkin vesilinnuilla, joille kosteikot ovat myös tärkeitä”, kertoo akatemiatutkija Thomas Lilley Luomuksesta.

Lämpöä suosivat taudinaiheuttajat voivat yleistyä

Yli 700 alkuperäistutkimukseen ja lähes puoleen miljoonaan havaintoon perustuva kokoomatutkimus vahvistaa käsitystä, että ilmastonmuutos voi muuttaa riskiä sairastua infektiotauteihin.

Ilmastonmuutos muokkaa niin taudinaiheuttajien kuin niiden isäntien eli villieläinten esiintymistä.

Lintujen levinneisyysalueiden on jo aiemmin osoitettu siirtyvän kohti pohjoista, keskimäärin reilun kilometrin vuosivauhtia. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös patogeenien esiintyvyyteen ympäristössä, esimerkiksi vesistössä.

”On mahdollista, että esimerkiksi lämpöä suosivat patogeenit yleistyvät Pohjois-Euroopassa ilmaston lämpenemisen myötä”, sanoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Ecography-tiedesarjassa.

(Kuva Aleksi Lehikoinen) Mustarastailla on usein punkkeja. Pieni osa linnuista kantaa esimerkiksi borrelioosia.

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.