Pohjoisten alueiden järviin päätyy ilmastonmuutoksen seurauksena yhä enemmän hiiliyhdisteitä, jotka ovat peräisin valuma-alueiden ikiroudasta ja paksummista maannoksista.
Asia käy ilmi tuoreesta väitöstutkimuksesta, jonka kohteena olivat Suomen Lapin ja Kanadan arktisen alueen järvet.
Jyväskylän yliopistossa väittelevän tutkijan Henriikka Kivilän mukaan hiilikuorma muuttaa pohjaeläinten ravinnonkäyttöä ja järvien eliöyhteisöjen rakennetta.
Pohjaeläimet osallistuvat järvien hiilikuorman käsittelyyn, sillä ruokaillessaan ja pohjalla liikkuessaan ne vaikuttavat sedimenttiin sitoutuvan hiili- ja ravinnekuorman määrään.
Arktinen maisema muuttuu
Arktista maisemaa muokkaavat ikiroudan sulamisen lisäksi tundrakasvillisuuden lisääntyminen ja sadannan muutokset.
Valunnan lisäksi myös meriperäisillä ravinteilla voi olla merkittävä rooli arktisten rannikkojärvien tulevaisuudessa. Tämä selvisi Kivilän tutkimasta kanadalaisesta sedimenttiaineistosta, joka kattaa tuhansien vuosien mittaisen ajanjakson.
”Erityisesti meriperäiset ravinteet kiihdyttivät järven perustuotantoa. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksesta johtuva merenpinnan nousu voi siis uhata arktisia rannikkojärviä”, Kivilä sanoo.
Pohjoisilla järvillä on oleellinen rooli globaalissa hiilenkierrossa, joten on tärkeää ymmärtää, mitä järviin saapuvalle ainekselle tapahtuu.
Kivilä tutki pohjaeläinten ravinnonkäyttöä järvisedimentteihin tallentuneiden hyönteisfossiilien hiili- ja typpi-isotooppikoostumuksesta.
Isotooppisuhteiden perusteella voidaan mallintaa, mistä hyönteisten ravinto on ollut peräisin.
(kuva Jyväskylän yliopisto) Henriikka Kivilän väitöskirja Functional paleoecology and allochthonous inputs in high latitude lake food webs tarkastetaan 3. toukokuuta 2019.
