Metsäpalojen määrä lisääntyy, metsäpalokausi pitenee ja palanut alue kasvaa nykyisestä vuosisadan loppuun mennessä.
Tämä selviää Ilmatieteen laitoksen tutkimuksesta, jossa ilmastonmuutoksen vaikutusta metsäpaloihin Fennoskandiassa arvioitiin kuudessa erilaisessa skenaariossa.
Tulokset on julkaistu Biogeosciences-lehdessä.
”Yleinen trendi on, että metsäpalokausi pitenee ja palojen määrä sekä palanut alue kasvavat vuosisadan loppuun mennessä suhteessa vertailujaksoon 1981–2010”, summaa tutkija Outi Kinnunen.
Metsäpalojen lisääntyminen uhkaa sekä yhteiskunnan että ympäristön kestävyyttä.
Puihin ja maaperään sitoutunut hiili hillitsee ilmastonmuutosta, mutta hiilidioksidin nopeutunut vapautuminen kiihdyttää sitä.
Mallinnus vaatii tietoa säästä ja luonnosta
Tutkimuksessa käytettiin prosessimallinnusta, jossa kuvataan tietokoneella ekosysteemin aine- ja energiavirtoja ilmakehän, kasvillisuuden ja maaperän välillä.
Metsäpalojen polttoaineen kertyminen riippuu sääoloista ja ekosysteemin vasteesta niihin.
”Metsäpalojen polttoaineen määrää säätävät ekosysteemin kerryttämä karike ja karikkeen hajoaminen”, Kinnunen kertoo.
Palon syttyminen ihmisen toiminnan tai salaman vaikutuksesta vaatii riittävästi kuivaa polttoainetta.
”Polttoaineen syttymisherkkyyteen puolestaan vaikuttavat sademäärä ja ilman lämpötila.”
Erilaiset skenaariot tuottavat tulevaisuuden ennusteen
Prosessimallinnuksen hyöty on, että tulos voidaan tuottaa pitkälle ajalle ja laajalle alueelle. Erilaisia ilmastoskenaarioita käyttämällä mallinnus voidaan ulottaa myös tulevaisuuteen.
Ilmatieteen laitoksen hiilenkierron tutkimusryhmän hyödyntämää ekosysteemimallia on käytetty monissa kansallisissa ja kansainvälisissä projekteissa.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
