Järviruo’on talviniitto on tehokas keino hallita ruovikoiden leviämistä, joka on monen kunnan ongelma. Samalla talviniitto on mahdollisuus edistää kunnan kiertotaloutta.
Näin sanoo Helsingin rakentamispalveluliikelaitos Stara, joka koordinoi niittoa pääkaupungin alueella.
Järviruokoa niitetään parhaillaan Östersundomissa. Niitettävän alueen pinta-ala on Staran projektipäällikön Jaana Ellosen mukaan noin 10 hehtaaria.
Suomessa kasvaa järviruokoa noin 100 000 hehtaarin verran. Siitä 30 prosenttia on meren rannikoilla ja 70 prosenttia järvissä.
”Ruovikot heikentävät rantojen ja vesialueiden avoimuutta tarvitsevien eläin- ja kasvilajien elinympäristöjä. Mätänevä ruokomassa huonontaa veden laatua ja tuottaa metaanipäästöjä”, Ellonen kertoo.
”Järviruo’on niittämistä tarvitaan joka tapauksessa, joten niitetty materiaali kannattaa hyödyntää.”
Talvella niitettävä ruoko tarjoaa monipuolisempia käyttömahdollisuuksia kuin kesällä niitetty massa.
Sitoo hiiltä tehokkaasti
Järviruoko on tehokas hiilensitoja, sillä sen kuiva-aineesta jopa 47 prosenttia voi olla hiiltä.
Talvella niitetyn ruokomassan hiilijalanjälki on negatiivinen, eli se vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä johtuu siitä, että niitto suitsii mätänevästä ruovikosta vapautuvia metaanipäästöjä.
Järviruo’on talviniitto voi parhaimmillaan tuottaa kansallisella tasolla merkittäviä ilmastohyötyjä, jotka tukevat kuntien ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Helsingin kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
