Biojalostamoiden nykyteknologia mahdollistaa järviruo’on käytön bioetanolin valmistuksessa.
Kasvin teollisen mitan hyödyntämisen estävät kuitenkin ainakin toistaiseksi kalliit korjuukustannukset, ilmenee Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston selvityksestä.
Järviruo’on käyttö biopolttoaineiden raaka-aineena vähentäisi fossiilisten tuontipolttoaineiden tarvetta ja siten myös hiilidioksidipäästöjä.
Green Industry Park Oy:n liiketoiminnan kehityspäällikkö Timo Suutarla ja Myllykosken bioetanoli Oy:n projektiasiantuntija Janne Harjunpää sanovat, että lignosellupohjainen järviruoko on varteen otettava vihreän siirtymän raaka-aine.
”Siitä voisi kehittyä uusi teollisuudenala, jossa Suomella on edellytykset edelläkävijyyteen maailman mittakaavassa”, kaksikko toteaa.
Bioetanolin lisäksi järviruo’osta voitaisiin valmistaa esimerkiksi tekstiilejä, muoveja, liimoja ja kosmetiikkatuotteita. Järviruo’on tehokas korjuu auttaisi myös hallitsemaan vesistöjen ravinnepitoisuuksia.
Haasteina korjuumenetelmien kehittymättömyys ja korkea hinta
LUT-yliopiston selvityksen mukaan järviruo’on koneellisia korjuuteknologioita on käytössä vain muutamia, ja ne ovat kaikki vielä kehittymättömiä.
Haasteita asettavat myös kasvu- ja sääolosuhteet, logistisen ketjun puuttuminen ja varastointi. Ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa.
”Tutkimus nostaa hyvin esiin mahdollisuuksia kääntää haasteet mahdollisuuksiksi”, sanoo kehittämispäällikkö Mika Penttilä Kouvola Innovation Oy:stä.
”Innovatiivinen järviruo’on hyödyntäminen voi tuoda meille selkeää etulyöntiasemaa uuden liiketoiminnan luomisessa. Näihin avauksiin meidän tulee ehdottomasti tarttua.”
LUT-yliopiston tutkimusta hyödynnetään muun muassa korjuumenetelmien kehitystyössä sekä jatkotutkimuksiin ja -hankkeisiin liittyvässä rahoitussuunnittelussa.
Kartoitus tehtiin osana yliopiston Current Issues in Enabling Technologies for Circular Economy -maisteriopintokurssia. Työtä ohjasi teollisuusprofessori Jutta Nuortila-Jokinen. Suutarla, Harjunpää ja Penttilä toimivat opiskelijoiden mentoreina.
(Kuva Adobe Stock) Järviruokoa riittäisi hyötykäyttöön, sillä se kasvaa runsaana lähes koko Suomessa. Vesistöjen rehevöityessä kasvi on jopa vallannut monet rannat.
Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!
Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.
