Ruotsin Helsingborgin uudessa kiertotalouskaupunginosassa Oceanhamnenissa pilotoidaan suomalaista jäteveden puhdistustekniikkaa.
NPHarvest-järjestelmän ovat kehittäneet Aalto-yliopiston tutkijat, jotka ovat testanneet sitä muutamissa suomalaiskohteissa.
NPHarvest-menetelmällä voidaan erotella talteen jätevesien sisältämät arvokkaat ravinteet. Prosessi saostaa vedestä fosforin ja erottaa kalvon avulla typen, jolloin syntyy lannoitteeksi soveltuvia lopputuotteita.
Menetelmä sopii erilaisiin olosuhteisiin, ja sitä voidaan muokata kohteen mukaan.
Tekniikkaa on kokeiltu erilliskerätyn virtsan, yhdyskuntajätevesilietteen mädättämön ja biokaasulaitoksen poistovesien, kaatopaikan suotovesien eli jätteiden läpi suodattuneiden sade- ja sulamisvesien sekä maatalouden kuivamädättämön jätevesien käsittelyssä.
Aallon projektikumppanin Teollisuuden Vesi Oy:n arvion mukaan NPHarvest on kilpailukykyinen menetelmä erityisesti silloin, kun prosessissa tarvittavia kaasua läpäiseviä kalvoja saadaan edullisemmin.
Kalvojen valmistuskustannusten odotetaan laskevan, kun niiden kulutus kasvaa ja tuotantomäärät nousevat.
Ainutlaatuinen kokeilualue
Oceanhamnen on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kaupunginosa, jossa kierrätetään jätevesien ravinteita, energiaa ja vettä.
NPHarvest on ensimmäinen alueella testattava uusi kiertotaloustekniikka.
Alkuvaiheessa pilotissa mukana on kolme toimistorakennusta ja 350 asuntoa. Kokeen aikana saadaan lisätietoa prosessin elinkaarikustannuksista ja lopputuotteiden laadusta.
Helsingborgin kaupungin vesilaitoksen NSVA:n kehittämä järjestelmä perustuu kolmeen keräilyputkeen. Yhteen kerätään käymälävedet, toiseen biojäte keittiöistä ja kolmanteen kylpy- ja pesuvedet. Näistä kaksi ensimmäistä sisältävät ravinteita.
Ruotsin pilottihanketta rahoittavat Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenskt Vatten ja Richert-säätiö. Projektin yhteistyökumppaneina ovat NSVA ja Lundin yliopisto.
(Kuva: NSVA) Aalto-yliopiston NPHarvest-laitetta testataan Reco labin tiloissa Helsingborgissa.
