Suomen joet kuljettavat Itämereen hiiltä yhä kiihtyvää vauhtia. Jokien mereen viemän hiilen määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä reilusti.
Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja tanskalaisen Aarhusin yliopiston tutkimuksesta.
Tutkimus tehtiin kolmenkymmenen joen vedenlaadun seuranta-aineiston pohjalta. Aineisto kattaa 25 vuoden aikajakson.
Tulokset osoittavat, että mereen virtaavan hiilen vuosittainen määrä on nyt 280 000 tonnia suurempi kuin 1990-luvun alussa. Hiilipitoisuudet ovat nousseet liki kaikissa joissa.
”Hiilen ainevirtaaman lisäys on lähes 50 prosenttia vuoden 1993 tasosta”, kertoo tutkijatohtori Eero Asmala Helsingin yliopistosta.
Syynä ilmastonmuutos
Ilmiön taustalla on tutkijoiden mukaan ennen kaikkea ilmastonmuutos, joka on lisännyt sateiden määrää ja kohottanut lämpötiloja.
Hiilipitoisuuksien nousun selittävät puolessa tapauksista muutokset joen virtaamassa. Virtaamamuutokset ovat seurausta sademäärien muutoksista.
Joillakin alueilla jokien hiilipitoisuuksia ovat kasvattaneet lämpötilojen nousu ja vähentynyt happamuus.
Myös maankäytöllä on vaikutuksensa.
”Mitä suurempi osa valuma-alueesta on ojitettu, sitä suurempi oli hiilipitoisuuden nousu”, kuvailee Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Antti Räike.
Hiilen kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta
Samalla kun jokien hiilipitoisuudet ja ainevirtaamat ovat lisääntyneet, Suomen maaperän hiilipitoisuus on pienentynyt.
Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että ainakin osa maaperästä kadonneesta hiilestä on päätynyt jokivesien mukana Itämereen.
Kohonnut hiilipitoisuus samentaa vesiä ja pienentää näkösyvyyttä. Lisäksi eloperäisen aineksen kasvava kuorma nostaa riskiä, että pohjaan muodostuu hapettomia alueita.
”Kaiken kaikkiaan Itämereen päätyvän hiilen vaikutukset rannikkoekosysteemiin ovat vielä huonosti tunnettuja”, Eero Asmala kuitenkin toteaa.
