Cefmof-säätiö on myöntänyt Jyväskylän yliopistolle reilun 1,3 miljoonan euron rahoituksen vetytutkimuksen vahvistamiseen sekä kestävän liikenteen ja kiertotalouden edistämiseen.
Summalla rahoitetaan ensisijaisesti kemian laitoksen uuden apulaisprofessorin Ali Davoodin työtä.
Davoodin tavoitteena on rakentaa laitokseen edistynyt sähkökemian laboratorio, jossa kehitetään kestäviä materiaaleja ja tutkitaan, miten ne toimivat energia- ja teollisuussovelluksissa.
Viisivuotisen tutkimusohjelman hankkeet käsittelevät esimerkiksi vedyn kestävää tuotantoa biomassasta, vedyn varastointimateriaaleja ja vedyn integrointia osaksi energiajärjestelmiä.
”On innostavaa aloittaa tämä uusi vaihe Jyväskylän yliopistossa”, Davoodi sanoo.
”Odotan tutkimustoiminnan rakentamista, uusien yhteistyöverkostojen kehittämistä, opetukseen osallistumista ja sitä, että voimme edistää vedyn ja kestävän energian ratkaisuja kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.”
Varastoon huokoisiin yhdisteisiin
Osan Cefmofin (Central Finland Mobility Foundation) rahoituksesta saavat apulaisprofessori Manu Lahtinen ja yliopistonlehtori Marko Melander.
Lahtinen paneutuu vedyn varastointiin, joka on vetytalouden keskeisiä pullonkauloja.
Nykyiset menetelmät perustuvat vedyn puristamiseen erittäin korkeassa paineessa tai nesteyttämiseen hyvin alhaisissa lämpötiloissa, mikä tekee varastoinnista ja kuljetuksesta energiaintensiivistä ja teknisesti vaativaa.
Lahtinen tutkii huokoisia varastointimateriaaleja, erityisesti metalliorgaanisia verkkorakenteita eli mof-yhdisteitä (Metal-Organic Frameworks) sekä biohiilipohjaisia materiaaleja.
Mof-materiaalit ja huokoiset hiilimateriaalit voivat sitoa vetyä pesusienen tavoin ja mahdollistaa vedyn tehokkaamman varastoinnin matalammassa paineessa. Tämä voi pienentää säiliöiden painoa ja kustannuksia, parantaa turvallisuutta ja vähentää energiankulutusta.
Lahtisen mukaan huokoiset materiaalit voivat ratkaista vedyn varastoinnin haasteita erityisesti liikennekäytössä.
Uusia laskentamenetelmiä
Akatemiatutkija Marko Melander täydentää kemian laitoksen osaamista erityisesti teoreettisen ja laskennallisen sähkökemian osalta.
Hän kehittää atomitason laskentamenetelmiä, joita voidaan soveltaa vedynkehityksen kemiassa ja yleisemmin sähkökemiallisten materiaalien tutkimuksessa.
Jatkossa hän keskittyy entistä vahvemmin vetykemian kannalta keskeisten materiaalien tehokkuuden ja kestävyyden kehittämiseen ja ennustamiseen.
”Uskon, että kokeellisen ja laskennallisen työn yhdistäminen edistää sekä nykyisten sähkökemiallisten materiaalien ymmärtämistä että uusien ja parempien materiaalien nopeampaa kehitystä”, Melander sanoo.
Satsaus myös opetukseen
Vetytutkimuksen vahvistaminen näkyy myös opetuksessa. Laitoksessa käynnistyi tammikuussa uusi pakollinen ensimmäisen vuoden kemian opintojakso, jossa käsitellään vedyn tuotantoa osana kestävää energiajärjestelmää.
Vety-, sähkö- ja katalyysikemiaa opetetaan useilla kursseilla.
”Suomessa ja Keski-Suomessa tarvitaan uusia osaajia, joilla on vahva ymmärrys sähkökemiasta ja sen moninaisista sovelluksista”, sanoo Melander, jonka mukaan yliopiston on tärkeä kouluttaa näitä tulevaisuuden asiantuntijoita.
Päivi Ikonen
Aiheesta aiemmin:
Jyväskylän yliopiston vetytutkimus sai miljoonarahoituksen suomalais-japanilaiselta säätiöltä
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
