Jyväskylän yliopiston kemian laitos hankkii hydrometallurgisen laitteiston, jonka avulla kyetään tutkitaan kriittisten raaka-aineiden talteenottoa elektroniikkajätteestä entistä paremmin. Laitteisto asennetaan paikoilleen vuoden 2019 aikana.
Laitteistolla voidaan hankkeen johtajan Ari Väisäsen mukaan prosessoida elektroniikkajätettä tai vastaavaa materiaalia hyödyntämällä elektrolyysiä, saostusta, ioninvaihtoa, neste-nesteuuttoa sekä metallien sieppausteknologiaa.
Jätemateriaaleja voidaan käsitellä laitteistolla yhden kilon tai noin 10 litran tilavuudessa. Kehitettyjen talteenottomenetelmien toimivuudesta teollisessa mitassa saadaan näin realistisempi arvio kuin koeputkimitassa.
”Muualla Suomessa ei ole vastaavaa tutkimusympäristöä”, Väisänen kertoo.
Jyväskylässä keskitytään harvinaisten maametallien ja platinaryhmän metallien, kuten neodyymin, praseodyymin ja palladiumin talteenottomenetelmiin.
EU arvioi, että näiden kriittisten raaka-aineiden saatavuuteen liittyy merkittäviä riskejä. Aineita käytetään muun muassa kestomagneeteissa ja katalysaattoreissa.
Myös ympäristön parhaaksi
Jyväskylän yliopiston mukaan hankinta edistää Suomen tavoitetta kehittyä johtavaksi maaksi korkean teknologian metallien prosessoinnissa.
”Jätevirtojen hyödyntämisellä kriittisten raaka-aineiden lähteenä on merkittäviä vaikutuksia myös ympäristöön ja hiilidioksidipäästöihin. Jätteestä talteen otettujen metallien hiilidioksidipäästöjen arvioidaan olevan kymmenesosa verrattuna maankuoresta louhittuihin”, Väisänen toteaa.
(kuvassa) Elektroniikkaromusta voidaan ottaa talteen paljon arvokkaita materiaaleja.
