Pienitiheyksiset jyvässolut eli LDG-granulosyytit (low density granulocytes) estävät elimistön T-lymfosyyttien lisääntymistä ja jakautumista koronapotilailla.
LDG-solut saattavat näin heikentää immuunivasteen syntymistä sars-cov2-virusta vastaan.
Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston tutkimuksesta, jossa havaittiin, että LDG-pitoisuus oli akuuttia covid-19-tautia sairastavilla potilailla selvästi korkeampi kuin terveillä verrokeilla.
LDG-solut ovat tärkeitä synnynnäisen immuniteetin soluja, jotka torjuvat akuuttia infektiota.
Koronataudissa LDG-solut näyttävät siis kuitenkin jarruttavan immuunivasteen muodostumista. Löydös on tutkijoiden mukaan merkittävä.
LDG-solut ovat yksi neutrofiilisten granulosyyttien tyyppi. Solujen määrä kasvaa erityisesti autoimmuunisairauksien ja syöpien, esimerkiksi nivelreuman, melanooman, maksasyövän ja rintasyövän yhteydessä.
Samojen valkosolujen lisääntyneitä pitoisuuksia on todettu myös verenmyrkytyksen yhteydessä, mutta niiden roolia ja toimintaa yleisesti tartuntataudeissa ei ole vielä kuvattu kattavasti.
Immuunivaste voi ratkaista, äityykö korona vakavaksi
Helsinkiläistutkijat tunnistivat koronapotilaiden LDG-soluista useita alatyyppejä. Soluja esiintyi neljänä eri populaationa, joista erottui erilaisia kehitysvaiheita.
Eri vaiheet kertovat todennäköisesti siitä, että luuytimessä syntyvät granulosyytit olivat kehittyneet nopeasti.
Tutkijat yhdistivät kohonneet LDG-pitoisuudet verenkierrossa lisääntyneeseen neutrofiilitarpeeseen ja siten neutrofiilien aktivointiin. Se täsmää tulehdusprosessiin, jossa infektiovasteena muodostuu pikaisesti neutrofiilisten granulosyyttien varhaismuotoja.
Neutrofiilien immuunivastetta heikentävä vaikutus huomattiin, kun tutkijat eristivät potilaista LDG-soluja. Eristetyt solut alkoivat koeputkessa vapauttaa T-solujen jakautumista estäviä yhdisteitä.
”Matalat T-lymfosyyttipitoisuudet ovat yksi tärkeimmistä covid-19-taudin vaikeusasteen mittareista. Tehokkaampi immuunivaste voi ratkaista sen, sairastaako potilas taudin lievän vai vaikeamman muodon”, kertoo tohtorikoulutettava Luz Cabrera.
Tuoreen tutkimuksen tulokset julkaisi PLOS Pathogens -lehti.
Kuvituskuva Adobe Stock
