Typenpoistoon kalojen kiertovesikasvatuksessa on rakennettu uusi ratkaisu, jossa yhdistyvät perinteinen lieteveden saostus ja moderni puuhakereaktori.
Uusi menetelmä syntyi Tanskan teknillisen yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston hankkeessa, jossa tutkittiin kiertovesilaitosten ravinnekuormituksen vähentämistä.
Lieteveden saostuksen ja hakereaktorin yhdistelmällä pystyttiin testeissä poistamaan typestä jopa 97 prosenttia.
Puuhake hiilen lähteenä
Puuhake toimii hiilen lähteenä prosessissa, jossa nitraattityppi muutetaan haitattomaksi typpikaasuksi.
Perinteisessä denitrifikaatiossa eli typpeä vapauttavassa prosessissa ulkoisena hiilen lähteenä käytetään muun muassa metanolia. Metanoli on kuitenkin kallista ja myös työturvallisuusriski.
Luonnonvarakeskus selvittää vielä hakereaktorin toimintaa talviolosuhteissa pilottilaitteistossaan Laukaassa.
Samalla optimoidaan reaktorin koon suhdetta sen läpi kulkevan veden määrään. Reaktorin vaatima suuri pinta-ala voi rajoittaa tekniikan käyttöä suurissa kiertovesilaitoksissa.
Suljetun vedenkierron järjestelmä
Kiertovesikasvatus on uusi kalankasvatusmenetelmä, joka perustuu suljettuun vedenkiertoon.
Vettä kierrätetään pumppaamalla sitä kasvatusaltaan ja puhdistuslaitteiston välillä.
Kiertovesikasvatuksessa säästyy vettä. Vedenpuhdistuksen ansiosta myös kalankasvatuksen ravinnekuormitusta kyetään pienentämään huomattavasti.
Laitoksen poistovesistä saadaan napattua kiinni jopa 80 prosenttia fosforista ottamalla kiintoaine talteen. Typenpoistoon ei kuitenkaan ole ollut kustannustehokasta keinoa.
(Kuva Tapio Kiuru/Luke) Luken kiertovesikasvatuksen pilottilaitteistossa Laukaassa tutkitaan ja kehitetään nykyaikaista, ympäristöä säästävää kalanviljelyä.
Lue myös: Kalankasvatuksen ravinnekuormitus vähentynyt kiitettävästi
