Suomi linjaa ensimmäisenä maana maailmassa yhteiset tavoitteet sille, että koko rakentamisen toimitusketju siirtyisi kohti kalvomuovien suljettua kiertoa.
Suomen rakentamisen ja muovialan arvoketju sitoutuu kalvomuovien kierrättämiseen kansainvälisesti ainutlaatuisella sopimuksella.
Uusi vapaaehtoinen green deal -sopimus tähtää siihen, että kalvomuovijäte lajitellaan ja kerätään talteen työmailta niin huolellisesti, että muovijäte kelpaa jalostettavaksi kierrätyskalvomuoviksi.
Kierrätysmuovi on tarkoitus saada rakennustuotteissa takaisin markkinoille ja rakennusalan käyttöön.
Kalvomuoveja käytetään rakennustuotteiden pakkaamiseen ja sisäsuojaukseen.
Rakennustuotteisiin kierrätysmateriaaleja
Tavoitteena on, että kalvomuovien raaka-aineesta 40 prosenttia on kierrätettyjä kalvomuoveja vuoden 2027 loppuun mennessä.
Lisäksi sopimukseen liittyvät yritykset sitoutuvat hyödyntämään nykyistä enemmän kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita.
Sopimuksen solmivat ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus RT ry, Suomen Kuntaliitto ry, Kemianteollisuus ry, Muoviteollisuus ry, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, Teknisen Kaupan liitto ry (TKL), Sähköteknisen Kaupan liitto ry (STK) ja rakennus- ja sisustustarvikekaupan liitto RASI ry.
Sopimus julkistettiin 8. joulukuuta 2020.
Yhteinen sopimus toteuttaa konkreettisella tavalla Suomen kansallisen muovitiekartan linjauksia. Se myös avittaa Suomea lähemmäs tavoitettaan olla kiertotalouden edelläkävijä.
Sopimukset sitouttavat
Ympäristöministeriön valtiosihteeri Terhi Lehtonen pitää vapaaehtoisia sopimuksia hyvänä keinona vauhdittaa siirtymää kohti kiertotaloutta:
”Kiertotaloudessa vaaditaan koko tuotantoketjun yhteisiä keinoja, jolloin green dealin tapaisilla sopimuksilla voidaan saada hyviä tuloksia aikaan. Toimijoita sitouttaa nähdä omien toimien vaikuttavuus.”
Vuonna 2020 muovijätettä syntyy Suomessa arvioiden mukaan lähes 315 000 tonnia. Nykyisin noin kaksi kolmasosaa siitä päätyy energiakäyttöön.
Ilman lisätoimia muovijätteen määrän ennakoidaan kasvavan viidenneksen vuoteen 2035 mennessä.
Lehtonen kertoo, että seuraavien vuosien aikana kerätään tietoa siitä, kuinka paljon kalvomuovia käytetään rakentamisen toimitusketjuissa ja kuinka paljon siitä valmistetaan kierrätysmuovisia tuotteita.
”Kerätyn tiedon pohjalta asetamme kunnianhimoiset tavoitteet vuosille 2024–2027 kalvomuovien kierrätyksestä ja kulutuksen vähentämisestä”, Lehtonen tarkentaa.
Tällä hetkellä rakentamisen kalvomuovit, kuten pakkaamiseen käytettävät muovit, menevät työmailla vielä pitkälti sekajätteeseen tai energiajakeeseen.
Tuuli Kunnas Rakennusteollisuudesta kertoo, että sopimuksen myötä kalvomuovien syntypaikkalajittelu ja erilliskeräys tehostuvat.
Kun muovijäte saadaan riittävän puhtaana talteen, sen voi prosessoida ja kierrättää uusien tuotteiden ja pakkausten materiaaliksi ja palauttaa näin takaisin rakennustyömaille.
Kansainvälistä huomiota
Suomessa on menestyksekkäästi otettu käyttöön toimialojen, ministeriöiden ja kuntien välisiä vapaaehtoisia sopimuksia.
Rakentamisen alalla solmittiin viime vuonna green deal -sopimus kestävästä purkamisesta.
Onnistunut sopimisen kulttuuri on jo herättänyt kansainvälistä huomiota, esimerkiksi Euroopan komissiossa.
Ympäristöministeriö uskoo, että Suomi voi olla edelläkävijä ja tuoda esiin kokemuksiaan ja kiertotalouden hyviä käytäntöjä Pohjoismaissa, EU:n sisämarkkinoilla sekä globaalilla tasolla YK:ssa, jossa etsitään juuri yhteistä ratkaisua muun muassa merten muoviroskaongelmaan.
”On arvokasta, että olemme saaneet koko arvoketjun mukaan rakentamisen muovisopimukseen. Tämä on kansainvälisesti uusi päänavaus, mikä on herättänyt Euroopassakin kiinnostusta”, toteaa Päivi Piispa.
Piispa vetää ympäristöministeriössä projektipäällikkönä rakentamisen muovitiekartan toteutusta yhdessä toimialan ja sidosryhmien kanssa.
Yritykset mukaan tammikuusta alkaen
Yritykset pääsevät sitoutumaan nyt solmittuun sopimukseen tammikuusta 2021 alkaen.
”Tämä sopimus on konkreettinen ja tärkeä askel kiertotaloudessa ja koko arvoketjun edistämisessä. On tärkeää saada yritykset laajasti mukaan sitoutumaan tähän”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.
Hän muistuttaa, että rakennusala voi vaikuttaa omilla valinnoillaan merkittävästi luonnonvarojen käytön ja ilmastopäästöjen vähentämiseen.
”Nyt tehty sopimus edistää muovien vastuullista käyttöä rakentamisen toimitusketjussa ja työmailla. Toivomme, että kerätty kalvomuovi saadaan jalostettua ja käytettyä edelleen uusiomuovina kotimaisissa tuotteissa”, Randell sanoo.
”Muovi kuuluu kiertoon”
Kemianteollisuuden toimitusjohtajaa Mika Aaltoa ilahduttaa, että sopimus on käytännön askel kohti kiertotaloutta.
”Kun kalvomuovi saadaan lajiteltua erilleen puhtaana ja tasalaatuisena, se voidaan helposti jalostaa jatkokäyttöön esimerkiksi uusiksi kalvoiksi sekä muihin rakennusalan ja muidenkin alojen tuotteisiin. Osapuolilla on yhteinen näkemys siitä, että muovi kuuluu kiertoon”, Aalto sanoo.
Muoviteollisuuden toimitusjohtajan Vesa Kärhän mukaan muovien kierrätyksen tutkimus ja kehitys ovat edistyneet niin, että hän uskoo kalvomuovien 40 prosentin uusiomuovitavoitteen olevan saavutettavissa ja jopa ylitettävissä:
”Uskon, että nähdään kotimaisia kalvoja, joiden raaka-aineesta jopa yli puolet on uusiomuovia.”
Kärhä korostaa, että kotimainen muoviteollisuus valmistaa yhä enemmän uusiutuvista ja uusioiduista raaka-aineista myös rakennusmuovituotteita ja niiden suojapakkauksia. Kalvomuovit ovat luonteva seuraava askel.
”Sopimuksella pyritään keräämään nämä muovit ja uusioimaan ne Suomessa toimivaksi raaka-aineeksi, jonka asiakas taas hankkii ensisijaiseksi pakkausmateriaalikseen. Tämän onnistuessa kierrätysympyrä sulkeutuu vauhdittaen kiertotaloutta muovien avulla.”
Ympäristöyritykset ja kunnat mukana
Ympäristö- ja kierrätysalan yrityksille sopimus tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Jätteiden lajittelu, keräys ja kuljetus lisääntyvät. Kysyntää tulee myös uudenlaisille neuvonta- ja kumppanuusmalleille.
”Tarvitaan kulttuurimuutosta mutta myös ihan käytännön ratkaisuja. Työmailla on usein vähän tilaa ja vähän aikaa. Materiaalit on saatava helposti lajiteltua hyödynnettävään muotoon”, korostaa Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu.
Lehtipuun mukaan YTP ja sen jäsenyritykset ovat hyvillä mielin mukana jatkamassa muovien kiertotalouden edistämistä.
”Mieltä lämmittää erityisesti se, että nyt on saatu sopimus, jossa ei ole asetettu tavoitteita ainoastaan materiaalien keräämiselle vaan myös niiden jatkokehittämiselle ja hyödyntämiselle.”
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina uskoo, että sopimuksen tavoitteisiin on helppo tarttua ja niiden toteutumista voidaan hyvin seurata.
”Kunnat ja kaupungit voivat omalla esimerkillään ja hankintojensa kautta edistää juuri muovien kiertotaloutta ja ylipäätään rakentamisen jätteiden kierrätystä.”
Elina Saarinen
Kuva: Adobe Stock
Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa
