Vanhentuneet litium-ioniakut eivät tahdo päätyä kierrätykseen, kertoo paristojen ja pienakkujen kierrättämisestä vastaava Recser.
Esimerkiksi kännyköiden akkujen palautuminen on ollut selvästi hitaampaa kuin niiden keskimääräinen käyttöikä.
Suomalaiset veivät paristoja ja pienakkuja keräykseen viime vuonna noin 9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.
Litium-ioniakkuja koko palautusmäärästä oli silti edelleen vain viisi prosenttia, vaikka niiden osuus markkinoilla on yli neljännes.
Raaka-aineet halutaan uusiokäyttöön
Kännyköiden akkuja ei kannata jumittaa pöytälaatikoissa, jossa ne voivat muodostaa riskin. Jos pitkään käyttämättömänä ollutta akkua ryhtyy lataamaan, se voi aiheuttaa oikosulun.
Akut pitäisi toimittaa kierrätykseen siksikin, että ne sisältävät arvokkaita materiaaleja. Jos ne saadaan uusiokäyttöön, vältytään neitseellisten metallien louhinnalta.
Puhelinten akuissa on runsaasti esimerkiksi kobolttia, jota louhitaan pääasiassa Kongossa usein alkeellisissa oloissa.
Kierrätykseen vietyjen kännykkäakkujen koboltti jalostetaan Suomen Kokkolassa uutta käyttöä varten.
Myös isoille litiumakuille tulossa keräysjärjestelmä
Paristot ja pienakut voi viedä lähikauppojen keräyslaatikoihin, kunhan niiden virtanavat on teipattu.
Kevään mittaan käynnistyy myös isojen litiumakkujen kerääminen. Isoja akkuja käytetään esimerkiksi sähköpyörissä ja -skoottereissa. Valtakunnallisen keräysjärjestelmän rakentaminen on viimeistelyvaiheessa.
Lisätietoa saa osoitteesta kierratys.info.
