Käsiteltyä puuta kannattaisi käyttää pintamateriaalina nykyistä enemmän, sillä sen antibakteeriset ominaisuudet ovat hyvät.

Tähän tulokseen päätyy Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteinen tutkimus.

Tutkijat selvittivät pintakäsittelyn vaikutuksia puun antibakteeriseen aktiivisuuteen.

Lisäksi he tutkivat 18:n sisätiloissa yleisesti käytettävän pintamateriaalin antibakteerisia ominaisuuksia.

Pinnat altistettiin tosielämän ympäristössä kuivien käsien mukana tuleville bakteereille, minkä jälkeen bakteerimäärät analysoitiin laboratoriossa.

Vähiten bakteerikasvua havaittiin laatan, laminaatin, vinyylikorkin, lakatun puun ja muiden sileiden materiaalien pinnoilla.

”Pintakäsittelyttä jätetyillä ja siten huokoisilla puupinnoilla kasvua oli jonkin verran enemmän”, kertoo apulaisprofessori Tuula Jyske Helsingin yliopistosta.

Eri puulajien välillä oli vaihtelua. Vähiten bakteeripesäkkeitä kirjattiin valkotammesta ja mustajalopähkinästä.

Tutkimuksessa oli mukana kaupallisia puulajeja Suomesta, Yhdysvalloista ja Japanista.

Käsittelemätönkin tammi suitsi stafylokokkeja

Tutkimuksessa seurattiin myös Staphylococcus epidermidis ja Bacillus aerius/licheniformis -bakteerien elinkelpoisuutta erilaisilla materiaaleilla.

Bakteereja esiintyy iholla yleisesti. S. epidermidis aiheuttaa stafylokokki-infektiota.

B. aerius/licheniformis taas edusti kestomuotoisia itiöitä tuottavaa bakteerikantaa, jonka oletettiin selviävän pinnoilla elinkykyisenä itiöttömiä bakteereita paremmin.

Kokeet tehtiin kontrolloidusti altistuskammiossa bakteerisumupisaroiden levittämisen jälkeen.

Kokeet osoittivat, että iholla esiintyvän S. epidermidiksen elinkyky heikkeni lähes kaikissa tutkituissa materiaaleissa. Alhaisimmillaan bakteerin elinkelpoisuus oli käsittelemättömän tammen pinnalla.

Sen sijaan B. aerius/licheniformis -bakteerin pesäkemäärä pysyi tasaisena useimmilla materiaaleilla.

Puun kemialliset ainesosat tärkeitä kaikissa oloissa

Tutkimus osoitti, että puun antibakteeristen ominaisuuksien ilmeneminen riippuu monin tavoin tartunnan laadusta ja olosuhteista.

Kosteissa oloissa huokoinen puurakenne pystyy kuivattamaan bakteereja.

Kuivissa oloissa bakteerit kykenevät kuitenkin tarttumaan paremmin huokoisille pinnoille kuin ei-huokoisille pinnoille.

”Molemmissa tapauksissa puun kemiallisilla aineosilla on merkittävästi bakteerien kasvua rajoittavaa tehoa”, Jyske kertoo.

Tulosten perusteella käsiteltyä puuta kannattaisi hyödyntää pinnoissa nykyistä enemmän, koska bakteerien leviäminen kuivien käsien kautta oli oletettua vähäisempää.

”Pandemioita tulee jatkossakin”

”Erilaisia pandemioita tulee varmasti jatkossakin ja pintojen kautta leviävien tartuntojen ehkäiseminen on tärkeää”, Tuula Jyske muistuttaa.

”Lakattu puu myös edelleen näyttää puulta, minkä vuoksi sen restoratiiviset eli hyvinvointia tukevat vaikutukset ovat edelleen tallella.”

Puun antibakteeriset ominaisuudet tunnetaan vanhastaan, mutta kuivien käsien kautta tapahtuvasta tartunnasta on ennen suomalaistutkimusta tiedetty vain vähän.

Syynä on, että suurin osa aiemmista tutkimuksista on tehty lisäämällä materiaaleille bakteeria nestepisaroina.

Tutkimusten mukaan useat infektioita aiheuttavat bakteerit voivat pysyä tarttuvina erilaisilla pinnoilla tunneista päiviin ja viikkoihin.

Suomalaisartikkeli on julkaistu Environmental Advances -lehdessä.

(Kuva Pexels) Puumateriaalin toivottuihin hygieenisiin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa sekä pintakäsittelyillä että suosimalla tiettyjä puulajeja.

Lue myös:

Puupohjaiset pinnoitteet suitsivat sairaalan mikrobimäärää

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Jos et saa uutiskirjettämme tilaustasi seuraavana torstaina, käy tarkistamassa, onko viesti joutunut roskaposteihin tai johonkin muuhun meiliboksisi alalaatikkoon. Voit sieltä ohjata uutiskirjeet tulemaan jatkossa perille asti.