Kasvin lehdestä syntyi lämpölaastari

Tampereen yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt temppeliviikunan (Ficus religiosa) lehdestä biohajoavan, läpinäkyvän ja taipuisan lämpöhoitolaastarin.

Lehden suonet muodostavat fraktaalimaisen rakenteen, johon tutkijat kiinnittivät hopeananolankaa.

Sen jälkeen rakenne kapseloitiin biohajoavalla teipillä.

Laastarin fraktaalirakenne mahdollistaa suuremman pinta-alan mikrotasolla ja maksimoi pinta-alan suhteen tilavuuteen.

Suuren pinta-alan ansiosta lämmönsiirto ympäristöön on tehokasta. Näin toiminta on nopeaa, eikä rakenne ylikuumene.

Taipuvan rakenteensa ja tasaisen lämmitysalueensa ansiosta lämpöhoitolaastari voidaan kiinnittää myös liikkuviin niveliin.

Läpinäkyvyys estää palovammat

Lääketieteellisiä lämpöhoitolaastareita käytetään ortopediassa kivun lievittämiseen, verenkierron parantamiseen ja tulehduksen vähentämiseen.

Laastareita hyödynnetään myös nivelreuman, jäykkien nivelten, kaularangan kulumien ja erilaisten fyysisten vammojen hoidossa.

Perinteiset lämpöhoitolaastarit saattavat kuitenkin aiheuttaa palovammoja. Kun laastari ei ole läpinäkyvä, sen käyttäjä ei pysty näkemään hoidettavan alueen ihon reaktioita.

Vähentää elektroniikkajätettä

Lämpöhoitolaastarissa käytettyä menetelmää voidaan soveltaa myös muihin käyttötarkoituksiin, tutkijat sanovat.

Se sopii esimerkiksi sulattamiseen ja huurteen poistoon, teollisiin lämmittimiin, antureihin, mikrofluidisiin kanaviin sekä puettavaan elektroniikkaan.

Kasviperäisten materiaalien käyttö taipuisassa elektroniikassa on tutkijoiden mukaan askel kestävään suuntaan.

Se pienentää päästöjä ja vähentää elektroniikkajätteen määrää.

”Elektroniikkajäte on yksi suurimmista ongelmista nykyisin”, muistuttaa tutkijatohtori Vipul Sharma, Nature-lehdessä julkaistun tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja.

”Elollisen luonnon rakenteiden ja materiaalien käyttö voi luoda seuraavan sukupolven elektroniikkaa.”

Sharma työskentelee Tampereen yliopiston BioMediTechissä luonnon inspiroimien materiaalien ja robotiikan tutkimusryhmässä, jota johtaa akatemiatutkija Veikko Sariola.

(Kuva) Temppeliviikuna kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Intiassa, Pakistanissa, Nepalissa ja Indokiinassa.


 

Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:

  • Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa
  • Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
  • Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia