Kasvillisuuden viilentävä vaikutus ei jakaudu tasaisesti Euroopan kaupunkialueilla, kertoo tuore tutkimus.
Kuumuutta lieventävää kasvillisuutta on vähiten alueilla, joiden asukkaat ovat sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa.
Tutkijat selvittivät viheralueiden viilentävän vaikutuksen oikeudenmukaisuutta kaikkiaan 14:ssä eurooppalaiskaupungissa.
Mukana olivat Amsterdam, Ateena, Basel, Berliini, Budapest, Firenze, Helsinki, Istanbul, Lontoo, Madrid, Pariisi, Rooma, Tukholma ja Wien.
Laajan kansainvälisen tutkimuksen tulokset julkaisi Nature Cities.
Lämpöstressi tappaa
Lämpöstressi eli kuumuuden aiheuttama elimistön kuormitus on yleisin ilmastosta johtuva ennenaikaisten kuolemien syy Euroopassa.
Helteiden haitoille altistuvat tutkimuksen mukaan eniten tiheästi rakennettujen ja usein huonokuntoisten alueiden asukkaat, sillä alueilla on vähemmän kasvillisuutta.
Alueiden asukkaat olivat tyypillisesti pienituloisia tai työttömiä ja asuivat vuokralla. Myös maahanmuuttajatausta korostui.
Hyvätuloiset omistusasujat saivat keskimääräistä parempaa kaupunkivihreän tuomaa jäähdytystä.
Kasvillisuus toimii myös hiilensitojana
”Tämä epäsuhta pitäisi huomioida kaupunkisuunnittelussa ja käytännön viilennystoimien pohtimisessa”, sanoo kaupunkimeteorologian professori Leena Järvi Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksesta Inarista.
Järvi osallistui tutkimuksen tekoon.
Järven mukaan kasvillisuus on keskeinen keino parantaa kaupunkialueiden lämpömukavuutta.
”Kasvillisuutta kannattaisi lisätä alueille, joilla sitä ei vielä ole tarpeeksi. Puut ja muu kasvillisuus myös lisäävät ympäristön monimuotoisuutta ja hiilensidontaa.”
Ilmiö näkyy Helsingissäkin
Myös Helsingissä kasvillisuuden tarjoamaa jäähdytystä oli alhaisen tulotason asuinalueilla vähemmän kuin korkeamman tulotason alueilla.
”Helsingissä tulotason ja viilennysvaikutuksen yhteys oli kuitenkin keskimäärin heikompi kuin tutkimuksen muissa kaupungeissa”, Järvi kertoo.
”Tämä voi johtua siitä, että meillä on myös suhteellisen kalliita tiiviisti rakennettuja alueita, kuten Jätkäsaari.”
Helsingissä, Budapestissa ja Tukholmassa yli puolet väestöstä asui joka tapauksessa alueilla, joita viheralueet viilensivät tehokkaimmin.
Kuumuusongelma pahenee
Voimakkaiden lämpöaaltojen ennustetaan tulevaisuudessa lisääntyvän ja pitkittyvän.
Kaupunkialueet kuumenevat helposti, koska tiivis rakennettu ympäristö pidättää lämpöä tehokkaasti.
Viheralueet, kuten puuryhmät ja puistot, sen sijaan lievittävät kuumuutta, koska ne tarjoavat varjoa ja viilentävät haihduttamisen kautta.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
