Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut rakentamaan kauran geneettisen kartan eli pangenomin.
Ryhmä loi lisäksi pantranskriptomin, joka kertoo, milloin ja missä kauran geenit ovat aktiivisia kasvin eri osissa.
Tutkimuksen läpimurto auttaa ymmärtämään, mitkä geenit ovat tärkeitä sadon, sopeutumisen ja terveyden kannalta.
Uudesta tiedosta on myös merkittävää hyötyä kauran jalostustyössä.
Nature-lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistuivat muun muassa Luonnonvarakeskus (Luke) ja Turun biotiedekeskus.
Kova pähkinä
Kauran perimän ymmärtäminen on ollut vaikeaa, sillä se on poikkeuksellisen suuri ja monimutkainen.
Ryhmä sekvensoi ja analysoi genomin 33 kauralinjasta, jotka sisälsivät sekä viljeltyjä lajikkeita että niiden villisukulaisia.
Pantranskriptomin luomiseksi tutkijat tarkastelivat geenien ilmentymistä kuudessa kudoksessa ja kehitysvaiheessa 23 kauralinjassa.
”Kauran pangenomin purkaminen osoittaa, miten moderni genomiikka voi edistää perustutkimusta ja vaikuttaa suoraan terveyteen, maatalouteen ja kasvinjalostukseen”, sanoo hanketta johtanut Martin Mascher Leibniz-instituutista.
Pantranskriptomin luominen suomalaisvastuulla
Luonnonvarakeskus johti puolestaan kaikkien näytteiden pantranskriptomin sekvensointia.
”Kehitimme myös menetelmät ja protokollat, jotka ylipäätään mahdollistivat työn toteuttamisen”, kertoo analyysityötä Lukessa vetänyt erikoistutkija Lidija Bitz.
Suuri osa transkriptomin sekvensoinnista tehtiin Suomessa, pääasiassa Turun biotiedekeskuksessa. Osa työstä toteutettiin Luken genomiikkalaboratoriossa Jokioisissa.
Transkriptomiprojektiin osallistui myös yhdysvaltalainen Brigham Young University -yliopisto.
Mahdollisuuksia Suomen ruokaketjulle
Suomi kuuluu maailman viiden suurimman kaurantuottajamaan joukkoon ja on merkittävä kauratuotteiden viejä.
Liha- ja maitotuotteiden kasvipohjaisten vaihtoehtojen kehitys on tehnyt kaurasta entistä keskeisemmän raaka-aineen Suomen elintarviketeollisuudessa.
Kaurassa on runsaasti terveellisiä kuituja, kolesterolia alentavaa beetaglukaania ja lukuisia muita arvokkaita yhdisteitä, kuten antioksidantteja ja terveellisiä rasvoja.
Uusi genomitieto auttaa jalostamaan uusia, myös muuttuvassa ilmastossa sään- ja taudinkestäviä kauralajikkeita. Samalla kauralle avautuu tie entistä laajempaan ja innovatiivisempaan käyttöön.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
