Viime sodissa menetetyssä Karjalassa toimi noin 450 teollisuuslaitosta. Hävityn sodan jälkeen ne jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle.
Viipuri oli ennen talvisotaa (30.11.1939–13.3.1940) Suomen toiseksi suurin kaupunki ja tärkeä teollisuuskeskus. Viipurin seudulle oli sijoittunut iso osa myös maan kemianteollisuudesta.
Pääoma oli 1800-luvun Suomessa tiukassa ja teollisuuden luominen muutaman varakkaan suvun kontolla.
”Viipurin seudulla tällaisia sukuja olivat etenkin Hackmanit ja Wolffit, joilla olikin näppinsä joka paikassa”, kertoo teknologian historian dosentti Panu Nykänen.
Viipurissa toimineen Hackmanien saippuatehtaan korkealaatuiset tuotteet olivat aikoinaan Pietarin ylhäisön erityisessä suosiossa.
Hackmanin aterintehdas sijaitsi Viipurin naapuripitäjässä Johanneksessa.
Puunjalostusta sekä Hackmanit että Wolffit harjoittivat eri puolilla Karjalaa.
Laadukkaista kynttilöistään tunnettu Havin Oy:n kynttilätehdas sai nimensä Viipurin Havin kaupunginosasta, jossa se toimi ennen sotia.
Tehdas oli aloittanut Johanneksessa jo vuonna 1829, joten se on Suomen kemianteollisuuden varhaisimpia pioneereja.
Ensimmäisenä Enso
Yksi merkittävimmistä teollisuuspaikkakunnista oli rauhanteossa juuri ja juuri itärajan toiselle puolelle jäänyt Enso, Jääsken kuntaan kuulunut tehdasyhteisö.
Yhdyskunnan nimi on peräisin puuhiomosta, jonka paroni August Standertskjöld perusti 1880-luvulla Vuoksen rantamille.
Koska laitos oli alueen ensimmäinen, hän nimitti sen Ensoksi. Nimi siirtyi sittemmin tarkoittamaan koko kehittyvää teollista taajamaa.
Mekaanisesta ja kemiallisesta puunjalostusteollisuudesta kasvoi nopeasti Ylä-Vuoksen seudun tärkein työllistäjä.
Vuonna 1907 Enson puuhiomon yhteyteen rakennettiin paperitehdas, 1920-luvulla kartonkitehdas ja 1930-luvulla sulfiittiselluloosatehdas, valkaisulaitos, klooritehdas ja laatikkotehdas.
Standertskjöld myi myöhemmin osakkeensa norjalaiselle liikemiehelle Hans Gutzeitille, ja metsäyhtiön nimi muutettiin vuonna 1927 Enso-Gutzeit Oy:ksi.
Enso elää nimenä yhä. Kun metsäjätti vuonna 1998 yhdistyi ruotsalaisen Stora AB:n kanssa, uudesta yrityksestä tuli Stora Enso Oyj.
Kuparisulaton pelastus
Valtionyhtiö Outokumpu sai alkunsa vuonna 1914, jolloin Pohjois-Karjalasta löytyi lupaava kuparimalmio. Sen ympärille syntyneen yhtiön tuotanto palveli etenkin nopeassa kasvussa ollutta sähköteollisuutta.
Vuonna 1936 yhtiö perusti Imatralle kuparisulaton, joka evakuoitiin kesällä 1944 muutaman kuumeisen viikona aikana sodan jaloista Harjavaltaan. Sen naapurikaupungissa Porissa Outokummulla oli jo entuudestaan metallitehdas.
”Ei haluttu ottaa riskiä, että suomalaiselle teollisuudelle elintärkeä sulatto jäisi Venäjälle”, Nykänen sanoo.
Harjavallan tehdas toimii nykyisin osana Boliden-konsernia. Monen muunkin Karjalan yrityksen tarina jatkui evakkomatkan jälkeen menestyksekkäästi.
”Kemianteollisuus on ollut Suomessa aina numero yksi”, Nykänen kuvaa.
Lue numerossa 7/2018 ilmestynyt juttu kokonaisuudessaan täältä.
(Kuva Suomen Kerta Oy) Havin Oy:n laatukynttilät syntyivät Viipurissa pitkälti käsityönä. Sota ajoi yrityksen evakkoon Riihimäelle, jossa Suomen suurimman kynttilätehtaan toiminta jatkuu edelleen.
Lue myös: Suomen kemistit kävivät salaista sotaa
