Jopa 35 prosenttia Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksistä arvioi nuorten työntekijöiden osaamistason laskeneen aiemmasta, kertoo edunvalvontajärjestön tuore kysely.
Toimihenkilöiden osalta luku on 25 prosenttia ja ylempien toimihenkilöiden osalta 17 prosenttia.
Osaamisen paranemisesta kertoi kussakin ryhmässä 2–4 prosenttia vastaajista.
Työntekijät ovat tyypillisesti ammattikoulutaustaisia, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt korkeakoulututkinnon suorittaneita.
”Heikentyminen painottuu erityisesti niihin tehtäviin, joihin tullaan ammatillisen koulutuksen kautta”, kertoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Salo.
Noin puolet kemianteollisuuden henkilöstöstä tulee ammatillisesta koulutuksesta ja puolet korkeakouluista.
”Me tarvitsemme vahvaa ammatillista osaamista, ja vaatimustaso vain kasvaa, kun teollisuus siirtyy kohti hiilineutraaliutta”, Salo korostaa.
Puutteita perustaidoissa
Jäsenkyselyn avovastauksissa kemianyritykset kuvaavat nuorten perustaitojen olevan puutteellisia muun muassa äidinkielen ja matematiikan osalta. Myös keskittyminen on osalle nuorista haastavaa, ja perehdytykseen tarvitaan aiempaa enemmän aikaa.
Yritykset kokevat koulutusvastuun siirtyneen osittain niille. Yksi vastaaja kirjoittaa, että työpaikasta tulee tulevaisuudessa koulu.
Jos nuorten osaamistaso laskee edelleen, yritykset kertovat lisäävänsä kansainvälistä rekrytointia ja automatisaatiota.
Muutama yritys sanoo suosivansa rekrytoinnissa vanhempia työntekijöitä.
Lisää painoarvoa pitkäjänteisyydelle
Yritysten mukaan koulutuksessa pitäisi satsata nykyistä enemmän erityisesti keskittymiskykyyn ja pitkäjänteiseen työskentelyyn. Tätä mieltä oli 71 prosenttia vastaajista.
Lisää huomiota koulutuksessa tarvitsevat myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot (70 prosenttia), itsenäinen työskentely ja vastuunotto (58 prosenttia) ja matematiikan perustaidot (43 prosenttia).
Peräti 40 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että lukutaidonkin opettaminen vaatii kouluilta vahvempaa panostusta.
Digitaitojen osalta tilanne on kaksijakoinen.
81 prosenttia vastaajista pitää nuorten digitaalisten työvälineiden käyttöä ja 56 prosenttia myös tekoälyn hyödyntämistä sujuvana.
Toisaalta 64 prosenttia vastaajista kertoo, että puhelimen tai muiden laitteiden käyttö häiritsee työntekoa. 57 prosenttia sanoo, että keskittyminen pitkäkestoiseen työskentelyyn on heikentynyt.
Ongelma järjestelmässä
Kemianteollisuus tähdentää, että ongelma eivät ole nuoret eikä tilanne heidän vikansa. Kyse on järjestelmästä, joka ei tue riittävästi sen paremmin nuoria kuin opettajiakaan.
”Nuorten on saatava parempaa opetusta ja ohjausta ja opettajien enemmän tukea työhönsä”, Salo vaatii.
Kyselyyn vastanneista toimitusjohtajista 95 prosenttia katsoo, että koulutusjärjestelmän tulisi tukea nykyistä vahvemmin myös lahjakkaiden oppilaiden osaamisen kehitystä.
OECD:n julkaisemat tuoreet Pisa-tulokset ovat samalla linjalla kemianyritysten kertoman kanssa. Suomalaiskoululaisten osaamisen taso jatkaa niiden mukaan heikentymistään. Uusimman tutkimuksen kohteena olivat erityisesti luonnontieteet.
Suomalaisten osaaminen on kuitenkin yhä parempaa kuin OECD-maissa keskimäärin. Luonnontieteissä Suomen sijoitus oli 91 tutkitun maan joukossa 12:s.
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
