Uudet kierrätyslannoitteet ovat nousemassa synteettisten lannoitteiden rinnalle. Takaisin peltoon kiertäviä lannoitteita kehitetään laajalla rintamalla.
Kalevi Rantanen
Saksalainen kemisti Justus Liebig osoitti 1800-luvulla, että karjanlantaa voidaan korvata kivennäissuoloilla.
Keksinnön pohjalta sai alkunsa lannoiteteollisuus, jonka nykyisin arvioidaan ruokkivan välillisesti noin 40 prosenttia ihmiskunnasta.
Synteettisillä väkilannoitteilla on etunsa. Kaiken pellosta otetun kierrättäminen takaisin ei ole helppoa.
Paikallisessa yhteisössä suljettu kierto vielä onnistuu. Nykymaailmassa maito, vilja ja liha vaeltavat kuitenkin pitkiä matkoja maatiloilta jalostukseen ja lopulta kuluttajatuotteisiin.
Kuluttajat tuottavat elimistössään jätettä, jonka sisältämien alkuaineiden palauttaminen takaisin peltoon on hankalaa.
Jätevedenkäsittelyssä valtaosa typestä haihtuu ilmakehään. Suuri osa fosforista taas päätyy lietteen mukana viherrakentamiseen.
Huomenna tilanne voi olla toinen, sillä katkennutta ketjua suljetaan nyt monella tavalla.
Juttu kiertolannoitteiden kehitystyöstä ilmestyi numerossa 6/2018. Lue koko juttu täältä.
(Kuva: Valio) Suomalainen Valio haluaa tulevaisuudessa prosessoida mahdollisimman suuren osan lypsylehmien lannasta lannoitetiivisteiksi ja panna pellot niiden voimalla entistä parempaan kasvuun.
