Suomen ja nykyisen Karjalan tasavallan alueella reilut 7 000 vuotta sitten elelleet ihmiset keittivät saviastioissaan vain metsän antimia. Kala ilmestyi keittopatoihin vasta myöhemmin.
Saviastioiden valmistus alkoi muinaisessa Suomessa noin 7 200 vuotta sitten. Aiemmin on oletettu, että syynä oli kivikauden ihmisten tarve kalan ja hylkeen kypsentämiseen.
Oulun yliopiston tuore tutkimus kumoaa käsityksen. Tutkijat selvittivät vanhimpiin astioihin kiinni palaneen orgaanisen karstan isotooppisuhteen. Stabiili-isotooppisuhde kertoo, onko ruuaksi laitettu ainesosa peräisin metsästä, merestä vai järvestä.
Isotooppianalyysi paljasti, että ensimmäisissä padoissa kokattu ruoka olikin metsän antimia. Merkkejä kalaruuasta löytyi vasta 500 vuotta nuoremmista astioista.
Ruuanjäänteiden iän tutkijat selvittivät radiohiiliajoituksella.
Suomen kivikautisilta asuinpaikoilta on aiemmin löydetty luita, jotka kertovat, että meren antimet ovat olleet tärkeä osa ihmisten toimeentuloa. Oululaistutkimuksen perusteella tiedetään nyt, että kalaa ei kuitenkaan valmistettu eikä säilötty vanhimmissa saviastioissa.
Teemu Mökkösen ja Kerkko Nordqvistin tutkimus on ensimmäinen lajiaan. Suomen esihistoriallisesta keramiikasta ei aiemmin ole julkaistu stabiili-isotooppianalyyseja. Tutkimuksen julkaisi Radiocarbon-lehti 11. huhtikuuta.
(kuvassa) Ruokakarstaa noin 6 600 vuotta vanhassa keramiikassa, joka on peräisin Pohjanlahden perukoilta. Löytö on Kansallismuseon kokoelmista. Kuva: Teemu Mökkönen
