Millainen on koboltin matka kongolaisesta kaivoksesta suomalaiseen kännykkään?
Se on nyt selvitetty Tulevaisuuden akkuekosysteemi -hankkeessa, joka on julkaissut koboltin taipaleesta mielenkiintoisen visualisoinnin.
Visualisoinnin tarkoituksena on tuoda konkreettisesti näkyviin materiaalien maailmanlaajuiset arvoketjut.
Nykytuotteiden materiaalikirjo on iso ja monimutkainen. Vaikkapa älypuhelinten valmistukseen käytetään yli kuuttakymmentä metallia.
”Pelkästään koboltti on saattanut matkata lähemmäs 30 000 kilometriä siinä vaiheessa, kun se saapuu Kongosta älypuhelimen akun materiaalina Suomeen”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Johanna Valio.
Koboltin matkakertomuksen tarkoitus on myös kannustaa ihmisiä pitämään huolta puhelimestaan, käyttämään sitä pitkään ja palauttamaan sen kierrätykseen, kun kännykän elinkaari kallistuu loppuunsa. Keräyspisteet löytyvät osoitteesta kierratys.info.
Akkujen elinvaiheet muutoksessa
Akkumateriaaliteollisuutta on käynnistymässä Suomessa lähivuosina, ja samaan aikaan akkujen valmistus Euroopassa lisääntyy. Materiaalien arvoketjujen toivotaan tulevaisuudessa tiivistyvän nykyisestä.
Tämän päivän akkujen elinkaaren vaiheista kertoo hankkeen julkaisema päivitetty selvitys.
”Esimerkiksi akkujen uudelleenkäytöstä ja kierrätyksestä on kertynyt vuoden aikana uutta tietoa, joka nyt löytyy selvityksestä”, Valio kertoo.
Tulevaisuuden akkuekosysteemi -hanketta koordinoi Pirkanmaan liitto ja rahoittaa Sitra.
(kuvassa) Älypuhelimeen on käytetty keskimäärin 180 grammaa erilaisia materiaaleja, muun muassa 62:ta eri metallia ja 18:aa muuta alkuainetta.
