Mikroskooppikuva syöpäkudoksesta, jossa vihreänä näkyvä KLHL6-proteiini on mutatoitunut. Solut ilmentävät pinnallaan B-solureseptoria (violetti). Kuva: Leo Meriranta/Helsingin yliopisto.

Kohti lymfooman räätälöityjä lääkehoitoja – suomalaistutkijat tekivät merkittävän löydön

Helsingin yliopiston ja Hus Syöpäkeskuksen tutkijat ovat löytäneet solubiologisen mekanismin, jonka geneettinen häiriintyminen edistää lymfooman kasvua.

Suurisoluinen B-solulymfooma on yleisin imukudossyöpä. Tautia hoidetaan immunokemoterapialla eli vasta-aineen ja sytostaattien yhdistelmällä.

Tutkimuksessa selvisi, että KLHL6-geenin tietyt mutaatiot saavat B-solureseptorien määrän lisääntymään.

”B-solureseptori on B-imusolun pinnalla oleva vasta-aine ja työkalu, jolla normaali solu tunnistaa taudinaiheuttajan ja käy taisteluun sitä vastaan”, kertoo väitöskirjatutkija Leo Meriranta.

”Turmeltuneissa soluissa B-solureseptori aktivoituu poikkeavasti, solukko alkaa kasvaa ja imukudossyöpä pääsee kehittymään.”

Löydös auttaa tunnistamaan proteiinipuutteiset

Osalla tutkimuksen potilaista oli syöpä, jonka soluista KLHL6-proteiini puuttui kokonaan.

Mallinnus laboratoriossa paljasti, että tämä nosti B-solureseptorimäärät moninkertaisiksi.

Tutkimusta johtanut professori Sirpa Leppä painottaa KLHL6:n kliinistä merkitystä.

”Lymfoomat, joista KLHL6-proteiini puuttui, olivat yhteydessä huonoon ennusteeseen”, Leppä kertoo.

”Tautimekanismien tunnistaminen näiden potilaiden taustalla on erityisen tärkeää, jotta potilaiden ennustetta voitaisiin parantaa etsimällä uusia lääkkeitä.”

Hoidoista tulee yhä kohdennetumpia

Myös brittiläis-yhdysvaltalainen tutkimusryhmä on juuri raportoi samankaltaisista tuloksista.

”Yhtenevät tulokset erilaisilla koeasetelmilla ovat vahva viite siitä, että KLHL6-proteiinin häiriintymisellä on osassa B-solutauteja olennainen merkitys”, Leo Meriranta sanoo.

Tulevaisuudessa hoitoja kohdennetaan yhä enemmän syövän merkkiaineiden perusteella.

”Uudet löydökset avaavat mahdollisuuksia hoitojen räätälöimiseen, sillä B-solureseptorin poikkeavaa määrää ja aktiivisuutta on mahdollista kohdentaa ja estää lääkkeellisesti”, Meriranta kertoo.

Tutkimusta tarvitaan kuitenkin vielä lisää.


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia