Euroopassa on käynnistynyt ensimmäinen teollisuusvetoinen hanke, jossa kehitetään komponentteja kvanttitietokoneisiin. Projektissa keskitytään suprajohtavaan teknologiaan.
Kvanttiprosessorin komponenttiteknologian edistämisen lisäksi MATQu-hanke pyrkii luomaan Eurooppaan käytännön sovelluksiin tähtäävän teollisen arvoketjun.
Hankkeeseen osallistuu toimijoita materiaalikehittäjistä ja laitevalmistajista sovelluskehittäjiin.
Suomesta mukana ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT, kvanttitietokonetta rakentava IQM ja atomikerroskasvatuksen eli ald-teknologian osaaja Beneq.
”Kvanttilaskennassa on paljon kehitettävää kaikilla arvoketjun osa-alueilla ja erityisesti komponenttien saralla”, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Mika Prunnila.
”Kvantit ovat varsin kranttuja, ja ne esimerkiksi vaativat mikropiireiltä suorituskyvyn, jollaista nykyinen kaupallinen mikroelektroniikka ei vielä pysty tarjoamaan.”
Suomessa vahvaa osaamista
VTT:ssä on kehitetty 1980-luvulta asti kaupallisia laitteita, joissa on käytetty suprajohtavaa teknologiaa.
Vaikka aiemmissa tuotteissa ei ole ollut kyse kvanttitietokoneista, laitteissa on yksittäisten osien tasolla paljon samankaltaisuuksia.
”VTT:n suprajohdeosaamiselle on aiemmin ollut kysyntää erityisesti erilaisissa anturisovelluksissa, kuten esimerkiksi aivokuvantamisessa ja henkilöskannereissa”, Prunnila kertoo.
Suomalaisen tutkimuskeskuksen päätehtävänä MATQu-hankkeessa on kvanttibittien eli kubittien kehittäminen. Kvanttitietokone tekee laskutoimituksensa kubiteilla.
Lisäksi VTT vetää hankkeessa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on luoda uusia ja parantaa nykyisiä menetelmiä kvanttitietokoneen osien testaamiseen.
Kesäkuussa startannut MATQu-hanke jatkuu vuoteen 2024. Osittain EU-rahoitteisen projektin budjetti on lähes 22 miljoonaa euroa. Suomen kansallisena rahoittajana toimii Business Finland.
Kuva: IMEC
