Helsingin yliopiston tutkijat pyrkivät selvittämään uuden koronaviruksen sars-CoV-2:n perimän entistä tarkemmin.
Heidän tarkoituksensa on sekvensoida viruksen genomi lähes kaikkien Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin koronapotilaiden näytteistä.
Uusi koronavirus aiheuttaa covid-19-tautia, joka kehittyy joillakin tartunnan saaneilla hyvinkin vaikeaksi hengitystieinfektioksi.
Lisätietoa viruksen levinneisyydestä
Tutkimalla runsaasti näytteitä saadaan kaivattua lisätietoa koronaviruksen esiintymisestä ja leviämisestä.
Kun virus lisääntyy ihmisessä, sen genomiin syntyy pieniä mutaatioita eli muutoksia. Suurin osa mutaatioista ei vaikuta viruksen ominaisuuksiin, kuten taudinaiheuttamiskykyyn.
Sen sijaan muuntuneiden virusten perimä kertoo koronan maantieteellisestä levinneisyydestä, muuntautumisnopeudesta sekä väestössä kiertävän viruspopulaation koosta.
Jo kymmeniä virusmutaatioita kartoitettu
Suomessa on tähän mennessä sekvensoitu jo yli 40 virusgenomia.
Näin on saatu selville, että vielä epidemian varhaisessa vaiheessa kaikki sars-CoV-2-virukset olivat pitkälti samanlaisia kuin ne, jotka lähtivät leviämään Italiasta muualle Eurooppaan.
Sekvenssien vertaileminen on paljastanut myös sen, että paikalliset tartunnat ovat alkaneet lisääntyä maaliskuun toisesta viikosta alkaen.
Helsinkiläisten tuottama sekvenssitieto julkaistaan mahdollisimman nopeasti julkisissa tietokannoissa, jotta tieto on heti myös muiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden käytössä.
Koronaviruksen perimää tutkitaan parhaillaan monessa muussakin maassa, joten sen muutoksia pystytään seuraamaan lähes reaaliajassa.
Auttaa valmistautumaan seuraavaan aaltoon
Sekvenssitiedon avulla tunnistetaan tarkasti myös eri viruskannat ja niiden muuntautumiskyky.
”Jos toinen epidemia-aalto tulee esimerkiksi ensi syksynä, on tärkeää erottaa viruksen paikallinen leviäminen ulkomailta tuoduista viruskannoista”, sanoo tutkija Teemu Smura Helsingin yliopiston verkkosivuilla.
Näin voidaan myös jäljittää tartuntalähteitä ja -ketjuja.
Viruksen genomin tunteminen auttaa tutkijoiden mukaan myös tulevaisuuden epidemioihin varautumisessa.
