Suomi voi nousta mineraalitalouden eurooppalaiseksi kärkimaaksi, jos tutkimukseen, osaamiseen ja yhteistyöhön satsataan pitkäjänteisesti.
Näin sanovat VTT, Aalto-yliopisto ja Geologian tutkimuskeskus GTK, jotka esittävät yhdessä kansallisia toimia vahvistamaan maamme asemaa strategisten raaka-aineiden tuotannossa ja jalostuksessa.
Kriittisten mineraalien kysyntä kasvaa nopeammin kuin Eurooppa ehtii varautua. Ilmastotavoitteet voivat jopa 40-kertaistaa kysynnän vuoteen 2040 mennessä.
Samalla tuotanto on keskittynyt harvoihin maihin, ja geopoliittiset jännitteet ja toimitusketjujen haasteet lisäävät epävarmuutta.
Suomella on kuitenkin jo nyt vahva asema, sillä yli puolet maailman kuparista tuotetaan suomalaisella teknologialla, ja noin kymmenesosa koboltista jalostetaan täällä.
Boston Consulting Group arvioi kestävän akkuarvoketjun ja vihreän teräksen globaaliksi kasvupotentiaaliksi jopa 27–29 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä.
Pitkäjänteisyyttä innovointiin
Suomella on nyt tilaisuus lujittaa entisestään asemaansa Euroopan kriittisten raaka-aineiden markkinassa ja samalla kriittisten mineraalien koko arvoketjua.
Se edellyttää tutkimuslaitosten mukaan neljää keskeistä toimenpidettä.
Ensinnäkin tarvitaan pitkäjänteinen mineraalitalouden tutkimus- ja innovaatio-ohjelma sekä vahvempaa kansainvälistä yhteistyötä. Tavoitteena on tuottaa uusia geoaineistoja, teknologioita ja prosesseja arvoketjun käyttöön.
Geotietoon satsaaminen on taloudellisesti kannattavaa. Valtioneuvoston kanslian selvityksen mukaan yksi geodataan investoitu euro on tuottanut 2,4 euron edestä liikevaihtoa.
Vauhtia kaupallistamiseen
Toiseksi innovaatioiden kaupallistamista on vauhditettava tiiviimmällä yritys–tutkimusyhteistyöllä. Teknologiahubit ja yhteiskäyttöiset tutkimusinfrastruktuurit voivat nopeuttaa uusien ratkaisujen syntyä ja tuoda pk-yrityksiä mukaan kehitykseen.
Kolmantena VTT, Aalto ja GTK ehdottavat uutta monitieteistä kriittisten mineraalien tutkijakoulua. Osaajatarve kasvaa, kun arvonluonti nojaa yhä vahvemmin kestävyyteen, digitalisaatioon ja teknologioiden yhdistämiseen.
Neljäs avaus liittyy Fennoskandian yhteistyöhön. Suomi, Ruotsi ja Norja muodostavat strategisesti merkittävän kokonaisuuden, jossa raaka-ainevarannot, teollinen osaaminen ja energiainfrastruktuuri täydentävät toisiaan.
Syvempi alueellinen yhteistyö vahvistaisi toimitusvarmuutta ja loisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
VTT:n, Aalto-yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen toimenpide-ehdotuksista voi lukea lisää täällä.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
