Suomalaistutkijat ovat löytäneet aiemmin tuntemattoman yhteyden kuusenneulasissa elävien bakteerien ja kultahiukkasten välillä.
Löydön avulla voidaan kehittää ympäristölle hellävaraisia biopohjaisia menetelmiä kullanetsintään.
Saman prosessin tarkastelu esimerkiksi sammalissa voi auttaa metallien puhdistamiseen kaivosvesistä.
Oulun yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n yhteistutkimus on julkaistu Environmental Microbiome -lehdessä.
Mikrobit saostavat liukoisen kullan
Jo aiemmin on tiedetty, että kallioperän malmiesiintymästä vapautuu ioneja hapettumisen ja bakteeritoiminnan kautta.
Ionit voivat kulkeutua maan pintakerroksiin. Kasvit ottavat sieltä ja vettä, joka kuljettaa niihin muun muassa maaperässä liukoisessa muodossa olevaa kultaa.
Epäorgaanisia aineita kerääntyy kasveihin ja kiinteytyy niissä niin kutsutussa biomineralisaatiossa.
Biomineralisaation prosessi on kuitenkin tuntematon. Sitä ei myöskään tapahdu aina, tai se voi olla satunnaista ja paikallista.
Oulun yliopiston tutkijatohtorin Kaisa Lehosmaan mukaan tuoreet tulokset tarjoavat alustavaa näyttöä siitä, kuinka kultahiukkasia muodostuu neulasiin.
”Kuusen mikrobeilla on kyky saostaa liukoinen kulta takaisin kiinteiksi, hyvin pieniksi nanopartikkeleiksi.”
Tietyt bakteerit johdattavat kullan jäljille
Tutkimuksessa kerättiin 138 neulasnäytettä yhteensä 23 kuusesta Kittilän kaivoksen alueelta, jossa on tunnettuja kultaesiintymiä.
Neljän kuusen neulasista löytyi kultananopartikkeleita, joita ympäröi bakteerien muodostama biofilmi.
Biofilmin dna-sekvenssianalyysi paljasti, että tietyt bakteerit, kuten P3OB-42, Cutibacterium ja Corynebacterium, esiintyivät useammin kultaa sisältävissä neulasissa.
”Esimerkiksi näiden bakteerien etsiminen kasvien lehdistä voi helpottaa kullanetsintää”, Lehosmaa selventää.
Kuusten kultapölyä ei voi nähdä silmin, eivätkä nanohituset sovellu kaupalliseen keräykseen.
Sama ilmiö sammalissa
Metallit saostuvat kuusten lisäksi myös esimerkiksi sammalten solukossa.
”Biomineralisaation tutkimus auttaa tarkastelemaan myös, miten vesisammalten bakteerit ja mikrobit voivat olla avuksi metallien poistamisessa vesistä.”
Kasvien eri osista ja jopa lumesta voidaan analysoida metalleja herkillä laitteilla.
”Tällaista biogeokemiallista menetelmää on jo käytetty malminetsinnässä, mutta uuden tutkimuksen myötä saadaan lisää ymmärrystä siitä, mitä ilmiössä tapahtuu”, kuvailee tutkimusprofessori Maarit Middleton GTK:sta.
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
