Voiko Espoon Länsimetron ympäristöstä muodostua joskus yhtä tunnettu brändi kuin Kalifornian Piilaaksosta?
Elina Saarinen
Aika näyttää, johtaako Espoon kaupungin viime vuonna käynnistämä Green Line -konseptointi globaaliin tunnettuuteen, jossa Länsimetron varsi tiedettäisiin vihreän kemian, kiertotalouden ja puhtaiden teknologioiden ympäristönä ja yhteisönä.
Metrolippu siihen suuntaan on kuitenkin jo ostettu. Green Line -konsepti lanseerattiin Espoon Otaniemessä 16. joulukuuta 2024.
Ensimmäisessä vaiheessa Green Line näkyy muun muassa yhteisenä viestinä ja siinä, että metroväylän toimijoiden tapahtumat kootaan yhteiseen tapahtumakalenteriin.
Metrolinja yhdistää osaajat
”Länsimetron varrella sijaitsee valtavasti kiertotalouden ja kemianteollisuuden osaamista, tutkimusta ja yritystoimintaa”, tiivistää Espoon kaupungin kehittämispäällikkö Reetta Jänis.
Espoon kaupunki on investoinut viime vuosina merkittäviä summia paitsi Länsimetroon myös uuteen kaupunkiympäristöön.

”Tajusimme, että Espooseen on rakentumassa paljon uusia paikkoja ja tilaisuuksia kemianteollisuudelle, biotaloudelle ja kiertotaloudelle, mutta ne eivät ole linkittyneet”, kertoi Enter Espoon innovaatio- ja kasvujohtaja Miska Hakala joulukuun tilaisuudessa.
”Vuosi sitten saimme ajatuksen, että kannattaisi muodostaa yhteinen verkosto.”
Kemiralta tuli idea, että kaikkihan sijaitsee metroverkoston varrella, ja Espoon kaupunki käynnisti projektin, jossa lähdettiin kehittämään Green Line -konseptia.
Päämääränä kansainvälinen näkyvyys
Espoon kumppaneina projektissa ovat muun muassa Kemira, Aalto-yliopisto ja VTT sekä Kiviruukin asuinaluetta rakentava NCC.
Osanottajajoukkoa ei ole rajattu, vaan kaikki alueella toimivat vihreän siirtymän, vihreän kemian ja kiertotalouden toimijat ovat tervetulleita verkostoon.

Green Lineen kuuluvat niin pienet ja suuret yritykset, tutkimuslaitokset, kiihdyttämöt, oppilaitokset, korkeakoulut ja yliopistot kuin sijoittajat ja innovaattoritkin.
Jäniksen mukaan Green Linen merkittävin tavoite on näkyvyys.
”Haluamme saada kansainvälistä näkyvyyttä, jotta saamme uusia toimijoita ja osaajia”, hän sanoo.
”Toisaalta haluamme auttaa startup-yrityksiä näkymään, kansainvälistymään ja kasvamaan. Oppilaitoksille ja nuorille haluamme osoittaa, että kemia ja kiertotalous ovat kiinnostavia aloja.”
Otaniemestä Kiviruukkiin
Länsimetro yhdistää toisiinsa Otaniemen Aalto-yliopiston, VTT:n tutkimus- ja kehityskeskukset, startupit, spinoffit ja yrityskiihdyttämöt metrolinjan varren kestävyyteen ja cleantechiin liittyvään toimintaan.
Kivenlahden päätepysäkin läheisyydessä Kiviruukissa toimii jo VTT:n Bioruukki, merkittävä kiertotalouskokeilujen ja biopohjaisten ratkaisujen pilottikeskus.
Parhaillaan Kiviruukkiin on rakentumassa kansainvälisesti kiinnostava kiertotalouden keskittymä ja Cleantech Garden -keskustakortteli.
Toukokuulle 2026 jatkuvan Kiviruukki-projektin koordinaattori Lotta Mannonen toivoo, että alueelle ja yhteistyöverkostoon tulisi erityisesti tekstiilien ja muovien kiertotalouteen ja kestäviin ruokajärjestelmiin liittyviä yrityksiä.
Näillä projektin teema-aloilla kiertotalousratkaisut voivat tuoda isoja päästövähennyksiä ja myönteisiä ympäristövaikutuksia.

Muovien teema Kiviruukissa jatkaa myös Espoon kaupungin äskettäin päättyneen Kaikki muovi kiertää -hankkeen teemoja.
Kiviruukin yrityksille suunnitellaan myös kiertotalouden showroom-konseptia.
”Aluksi showroom voisi olla virtuaalinen tila tai alusta, jossa kiertotalouden yritykset pystyisivät esittelemään tuotteitaan, palvelujaan ja onnistumistarinoitaan”, Mannonen kuvaa.
Vihreä kemia keskittyy EriCaan
Finnoon pysäkiltä puolestaan pääsee syksyllä avautuvaan EriCa-tiedekeskukseen, johon keskittyy paljon vihreän kemian osaamista.
EriCaan tulee yli 10 000 neliömetriä laboratoriotiloja ja muita toimitiloja tutkimukseen, tuotekehitykseen ja liiketoiminnan kasvattamiseen. Päävuokralainen on Kemira.

Yhteisöä pyörittää kokenut ekosysteemien kehittäjä Crazy Town oy.
Espoon vihreän kemian keskus etenee – veturiyrityksenä Kemira
”Yritys voi järjestää kehitystiimeilleen työskentely- ja tapaamistiloja EriCassa, vaikka muu henkilökunta olisi muualla Suomessa tai ulkomailla”, kuvaili Crazy Townin perustaja Mikko Markkanen Kemiamediassa syksyllä 2024.
”Tilojen käyttöä voi helposti laajentaa tarpeen mukaan. Kemian alan tuotekehitystiimit voivat hyödyntää EriCan yhteiskäyttöisiä laboratoriotiloja ilman investointia omaan infraan. Yhdistelmiä on rajattomasti.”
”Yksi maailman kestävimmistä paikoista”
Keilaniemessä ja muuallakin metrolinjan varrella tai sen läheisyydessä on monien isojen kemian- ja muoviteollisuuden yhtiöiden pääkonttoreita.
Helsingin puolella Ruoholahdessa sijaitsee kiertotalouden globaalin edistäjän Sitran keskuspaikka, ja Kampin pysäkiltä pääsee astumaan Maria 01:lle, yhdelle maailman suurimmista startup-kampuksista.
”Tällainen läheisyys ja saavutettavuus on harvinaista”, sanoo Toni Pienonen Crazy Town oy:stä, joka on rakentanut myös koko Green Line -konseptointia.
”Noin puolen tunnin matkan sisällä sijaitsee uniikki cleantechin innovaatio- ja startup-ekosysteemi. Tämä on yksi maailman kestävimmistä paikoista.”
”Green Linen varrella Suomi ratkaisee globaalin kestävyyskriisin.”
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!