Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet LGG-probiootista kannan, joka pystyy käyttämään hyväksi sekä laktoosia että maitoproteiini kaseiinia ja lisääntymään maitotuotteissa.
Läpimurron ansiosta probioottia ei siis tarvitse erikseen lisätä valmiiseen maitovalmisteeseen, kuten nykyään.
Lisäksi uudella LGG-kannalla voi olla paremmat mahdollisuudet kasvaa esimerkiksi vauvan suolistossa, jossa se voisi hyödyntää äidinmaidon laktoosia ja kaseiinia ja tuottaa maitohappoa alkuperäistä kantaa enemmän.
Maitohappo laskee suoliston pinnan pH:ta, mikä heikentää kolin, salmonellan, shigellan ja muiden vauvojen terveyttä uhkaavien bakteerien elinmahdollisuuksia.
”Muutenkin uusi LGG-kanta mahdollisesti runsaslukuisempana saattaisi suojata vauvoja vielä paremmin kuin vanha”, sanoo tutkimusta johtanut mikrobiologian professori Per Saris.
Probiootit ovat eläviä mikrobeja, joilla uskotaan olevan myönteisiä terveysvaikutuksia, sillä ne tasapainottavat ruuansulatuskanavan mikrobistoa.
LGG:n (Lacticaseibacillus rhamnosus GG) on aiemmin osoitettu vähentävän esimerkiksi vauvojen maitorupiongelmia ja edistävän suolistomikrobiomin toipumista antibioottihoidosta.
Ryhmä julkaisi tuloksensa Applied and Environmental Microbiology -lehdessä.
Ei geenimuunneltu, lisälupia ei tarvita
Tutkijat hyödynsivät menetelmänään konjugaatiota eli tiettyjen bakteeriryhmien luontaista keinoa välittää ominaisuuksiaan toiselle bakteerille.
Konjugaatiossa bakteeri tekee ensin kopion plasmidistaan ja siirtää sen sitten naapurilleen. Hyödyllisiä ominaisuuksia sisältävät plasmidit voivat levitä bakteeriyhteisöissä nopeastikin.
Laktoosin ja kaseiinin käyttökykyä välittävä LGG:n plasmidi oli peräisin samassa paikassa kasvatetun Lactococcus lactis -bakteerin eräästä kannasta.
LGG:n uusi kanta ei ole geneettisesti muunneltu, joten se ja sitä sisältävät tuotteet eivät edellytä lisälupamenettelyjä.
Kantaa on siis helppo käyttää lähtökohtana kehitettäessä uusia maitotuotteita, joissa probiootin pitoisuus nousee korkeaksi jo tuotteen valmistamisen yhteydessä.
Keksinnön jatkohyödyntämisestä neuvotellaan
LGG on maailman tutkituin probiootti. Ominaisuuksiltaan se ei kuitenkaan ole täydellinen, sillä se ei pysty hyödyntämään laktoosia tai hajottamaan maitoproteiini kaseiinia.
Tämän vuoksi se ei esimerkiksi lisäänny maidossa, ja sitä joudutaan erikseen lisäämään valmiisiin probioottisiin maitotuotteisiin.
LGG:tä on yritetty saada kotiutumaan maitoon paremmin geeniteknologian keinoin. Näin muokattuja bakteereja ei kuitenkaan ole tiukkojen rajoitusten vuoksi voitu käyttää ihmisravinnossa.
Helsinkiläistutkijat neuvottelevat parhaillaan keksintönsä jatkohyödyntämisestä.
(Kuva Scanstockphoto) Uuden LGG-kannan avulla on mahdollista kehittää uusia maitotuotteita, joissa probiootin pitoisuus nousee korkeaksi jo valmistusvaiheessa.
