Itä-Suomen yliopiston johtaman tutkimuksen mukaan ultrapienille hiukkasille altistuminen muuttaa monien geenien ilmentymistä ihmisen hajuepiteelisoluissa.

Tutkimuksessa yhdistettiin ensi kertaa dieselpolttoaineilla ja moottorin jälkikäsittelytekniikalla syntyvien päästöjen analyysi ja niiden vaikutusten tarkastelu ihmisperäisessä hajuepiteelin solumallissa.

Hajusolut saatiin vapaaehtoisilta luovuttajilta.

Altistuksissa käytetyt päästöt kerättiin VTT:n laboratoriossa ja analysoitiin ja karakterisoitiin VTT:ssä ja Tampereen yliopistossa.

Näytteet olivat peräisin Nesteen uusiutuvalla dieselillä ja fossiilisella dieselillä kulkevan raskaan kaluston pakokaasuista.

Kolmannessa näytteessä sama uusiutuva diesel yhdistettiin puhtaampaan, Euro 6d-temp -standardin mukaiseen moottoriteknologiaan.

Paras vaihtoehto uusiutuva diesel ja puhdas teknologia

Kaikki tutkitut päästöt osoittautuivat sisältävän ultrapieniä eli alle sadan nanometrin kokoisia hiukkasia.

Lisäksi sekä uusiutuvan dieselin että fossiilisen dieselin päästöissä oli merkittävä määrä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) ja reaktiivisia typpiyhdisteitä.

Uusiutuva diesel yhdistettynä puhtaampaan moottoriteknologiaan tuotti kuitenkin päästöjä vain hyvin vähän.

Merkittävä vaikutus tulehdusvasteeseen

Molekyylitason tarkastelu osoitti, että useat solun toimintaa säätelevät järjestelmät häiriintyivät, kun ne altistuivat ultrapieniä hiukkasia sisältäville päästöille.

Sekä uudistuvan että fossiilisen dieselin päästöille altistuminen muutti merkittävästi tulehdusvasteeseen, vierasaineiden aineenvaihduntaan, hajuaistisignalointiin ja epiteelisolukon eheyteen liittyvien geenien toimintaa.

Uusiutuvan dieselin aiheuttamat haitat olivat silti lievempiä kuin fossiilisen.

Puhtaammalla moottoriteknologialla tuotettu uusiutuvan dieselin päästö ei juurikaan muuttanut solujen toimintaa, mikä osoittaa moottorin jälkikäsittelylaitteiden tehokkuuden.

Heijastuvat myös aivosairauksien syntyyn

Nenän hajuepiteeli on suoraan yhteydessä sekä aivoihin että ympäristömme altisteisiin.

”Hajujärjestelmän on todettu välittävän ympäristön saasteiden vaikutuksia aivoihin vaikuttaen osaltaan aivosairauksien syntyyn, mutta ei ole tiedetty tarkkoja signaalireittejä, joiden kautta vaikutus välittyy”, kertoo tutkija Laura Mussalo.

Itä-Suomen yliopiston A. I. Virtanen -instituutissa työskentelevä Mussalo on Science of The Total Environment -lehdessä julkaistun tutkimusartikkelin pääkirjoittaja.

Tutkimus oli osa Tube-projektia, joka on saanut rahoituksen EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta.

(Kuva Pixabay) Tieliikenteen aiheuttamien hiukkasten määrää on säädelty EU:ssa jo vuosikymmeniä, mutta ultrapieniä partikkeleita ei vielä valvota eikä rajoiteta.